SARASTUS

Kansallinen ja eurooppalainen, traditionalistinen ja radikaali verkkolehti

Traditionalismin rajaviivoja

borderline 1MARKKU SIIRA

Kansallisradikaaleissa piireissä kautta Euroopan flirttaillaan usein länsimaisen tai intialaisen esoterian kanssa, spengleriläisestä syklisestä maailmankuvasta puhumattakaan. Radikaalitraditionalistit mainitsevat usein hindulaisuudesta tutun Kali Yugan, pimeyden aikakauden, kun maailma jonkin suuremman tai arkipäiväisenkin tapahtuman jälkeen vajoaa yhä syvemmälle liberaalin modernismin mukanaan tuomaan rappiotilaan. Kulttuuripessimisteille tällaisen ajattelun negatiivinen pohjavire ei ole vieras, olipa uskonnollinen konteksti mikä tahansa, ja myönnän että näin olen usein itsekin ajatellut jo vuosikymmeniä kestäneen esoteerisen totuudenetsintäni aikana.

Tarvitsee ilmeisesti syntyä ruotsalaiseksi, jotta kirkas optimismi ja traditionalismi yhdistyisivät, kuten on tapahtunut Lennart Svenssonin tapauksessa. Svensson on vuonna 1965 syntynyt kirjailija, joka ruotsinkielisten teosten lisäksi on aiemmin kirjoittanut englanniksi kirjat Ernst Jüngerista sekä Richard Wagnerista. Svensson asuu Pohjois-Ruotsissa ja hän on opiskellun tutkinnon indologiasta. Juuri indologiaan perehtyminen vakuuttikin hänet traditionalistisen koulukunnan näkemysten oikeellisuudesta.

Vuonna 2015 Numen Books julkaisi Svenssonin viimeisimmän teoksen Borderline: A Traditionalist Outlook for Modern Man. Hankin itse tämän teoksen luettuani Svenssonin blogia ja eritoten siksi, että hänen Facebook-päivityksiään seurattuani minua paitsi kiinnosti, hiukan myös ärsytti hänen tulevaisuusoptimisminsa ja ylenpalttinen esoteerinen synkretisminsä. On kuitenkin avartavaa aina välillä astua omien pinttyneiden ajatuskulkujen tuolle puolen ja lukea jotain niistä poikkeavaa.

Svenssonin näkemys on sikäli erilainen, että veedisestä perinteestä, meditaatiosta sekä Euroopan uuden oikeiston metapolitiikasta ammentavasta visiosta vakuuttuneena hänellä on pokkaa väittää, että synkkä ja rappiollinen Kali Yuga on jo mennyttä aikaa, ja olemme itse asiassa astuneet elämään jälleen Satya Yugaa, rauhan ja kauneuden uutta kulta-aikaa, vaikkeivat monet sitä ympäröivän maailman myllerrysten keskellä vielä tiedostakaan. Svensson uskoo myös ettei kolmannen maailmansodan kaltaista hävitystä tule, vaikka suurvallat puhuvatkin uudesta kylmästä sodasta ja sapeleita kalistellaan niin verbaalisesti kuin fyysisestikin.

Päästääkseen käsiksi tällaisen ajattelun ytimeen Svensson on kirjoittanut Borderlinen. Siinä hän esittelee integraalista traditionalismia tämän päivän ihmiselle, avaamalla samalla filosofian, luonnontieteiden, taiteiden ja moraalin välisiä raja-alueita. Svensson tarjoilee holistisen kattauksen ja nostaa esiin historian hahmoja aina antiikin Kreikan Plotinoksesta Goetheen, Carl Jungiin ja ruotsalaiseen Emanuel Swedenborgiin.

Lennart Svensson

Lennart Svensson

Svenssonin traditionalismi integroi sisäänsä myös nietzscheläisyyttä, mikä tuntuu äkkiseltään hieman oudolta, mutta perusteluita lukiessa siihenkin kirjan kontekstissa tottuu. Svenssonin teesin mukaan jumalan kuolemasta puhunut Nietzsche ei ollutkaan nihilismin ja materialismin puolestapuhuja, vaan yksi eurooppalaisista ”harmaan alueen” idealistisista filosofeista; tahtoihminen, joka kanavoi esiin antiikin Kreikan dionyysisiä ja apollonisia energioita.

Borderline pitää sisällään laajan kokonaisuuden: sisältöön kuuluu metafysiikkaa, kvanttifysiikkaa, reduktionismia, romantiikkaa ja etiikkaa. Lukija tutustuu lähemmin myös Ernst Jüngerin ystävään ja eräänlaiseen oppi-isään, saksalaiseen filosofi Hugo Fischeriin, Fichteen, T.S. Eliotiin ja moneen muuhunkin rajatapaukseen. Syvemmälle henkisen tiedostamisen arveluttaviinkin saloihin mennään, kun Svensson käsittelee Rudolf Steinerin antroposofiaa ja kristologiaa. Kirjaan ovat päätyneet myös ”nietzscheläinen” runoilija Edith Södergran sekä romanttisen liikkeen edustaja ja eurooppalaisen sielunmaiseman kuvaaja, taidemaalari Caspar David Friedrich.

Hengästyttävän runsaasta henkilökavalkadista huolimatta Svenssonin kirjaa pitää kasassa selkeä perenniaalisen filosofian punainen lanka. Tämä lanka kuroo yhteen intialaisen Bhagavad Gîtân pyhät kirjoitukset, kristillisen mystiikan, sekä länsimaiset tieteet ja taiteet. Svensson on myös Julius Evolansa lukenut, ja rohkaisee lukijaa antamaan mahdollisuuden järjestykseen ja tasapainoon pohjautuvalle maailmankuvalle sekä meditatiiviselle ”Minä Olen” -elämäntavalle kaiken näennäisen kaaoksen ja nihilismin keskellä. Kuten aina ihmisen henkisessä kehityksessä, kaikki alkaa omasta itsestä; siitä, kuinka evolalainen hengen aatelinen saadaan kaivettua sisäisen velttouden alta esiin esoteerisen tiedon ja aktiivisen toiminnan kautta. Svenssonin kirja päättyy hänen omia aforismejaan sisältävään kappaleeseen:

Sinun täytyy olla järjestystä kohti ponnisteleva sielun aristokraatti eikä kaaosihminen. Nämä ovat todellakin kaoottisia, dekadentteja aikoja. Kaoottinen mielentila hallitsee näennäisesti kaiken yläpuolella. Kuinka on sitten mahdollista olla sielun aristokraatti tänä rappion aikana? Mitä tänä päivänä merkitsee olla sisimpänsä järjestänyt esoteerikko ja kuinka heijastaa tätä järjestystä ulospäin? Ja toimiako edes näin, vai tyytyäkö vain hiljaiseloon ja eristäytymiseen? Tämäkin on mahdollista. Suorasta toiminnasta pidättäytyminen on myös yksi tapa toimia. Sielun aristokraatti on tämän ajan avainhenkilö, kun esoteeriset ja myyttiset voimat ovat vahvistumassa. Kali Yuga on ohi. Satya Yuga, taiteelle, tieteelle ja hengellisyydelle omistettu aika, on koittanut.

Lennart Svensson: Borderline. A Traditionalist Outlook for Modern Man (Numen Books, 2015).

Markku Siira on pohjoissuomalainen traditionalisti. Kiinnostuksen kohteina Euroopan historia, esoteria, uskonnollisuus, metapolitiikka, runous, kirjallisuus ja etymologia.

Markku Siira on pohjoissuomalainen traditionalisti. Kiinnostuksen kohteina Euroopan historia, esoteria, uskonnollisuus, metapolitiikka, runous, kirjallisuus ja etymologia.

Information

This entry was posted on maaliskuu 9, 2016 by in Kulttuuri and tagged , , , , , , .
%d bloggers like this: