Suomettuneisuudesta Suomen tuntemiseen
VELI PESONEN – Toisen maailmansodan lopputuloksen seurauksena muuttuneeseen tilanteeseen sopeutuminen perustui voittaneen osapuolen saneluun. Suomen asioista määräsi Neuvostoliitto. Sotaa seuranneina vuosikymmeninä Suomen johdon asenteeksi vakiintui Neuvostoliiton eduksi toimiminen kansainvälisessä politiikassa … Lue loppuun
Valheen pitkät jäljet
TIMO HÄNNIKÄINEN – 17. syyskuuta 1939 Neuvostoliiton joukot hyökkäsivät ilman sodanjulistusta Puolaan ja miehittivät sen itäosat. Näin Iosif Stalin täytti oman osansa noin kuukautta aiemmin solmitusta sopimuksesta, jonka salaisessa lisäosassa … Lue loppuun
Vladimir Uljanov, latinisti ja Rooman tsaari (osa 1)
JUHANI SARSILA – Virtus clara aeternaque habetur. – Sallustius (86–34 eaa), historioitsija – Mytologia käsitetään antiikissa osaksi oikeaa historiaa. Kasvattajille ja itsensä kehittäjille mytologia tarjoaa eloisia esimerkkejä ja samastumisen kohteita. … Lue loppuun
Fasismista
ALAIN DE BENOIST (suomentanut Timo Hännikäinen) – Fasismille on ehdotettu lukemattomia määritelmiä. Yksinkertaisin on edelleen paras: fasismi on vallankumouksellinen politiikan muoto, jolla on kolme yhteensulautunutta luonteenomaista peruselementtiä: jakobiinityyppinen nationalismi, epädemokraattinen … Lue loppuun
Hesarille ei pidä nauraa – on vain vaikea olla nauramatta
JARNO ALANDER – Retoriikan mainio opinala tuntee käsitteen nimeltä argumentum ad hitlerum. Kysymyksessä on argumentaatiovirhe, jossa vastapuolta yritetään kompromettoida vertaamalla häntä johonkin yleisesti tuomittuun tai pahana pidettyyn. Nimensä käsite on … Lue loppuun
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.