Identitaarinen sukupolvi (kaksi katkelmaa)

MARKUS WILLINGER   (suomentanut Timo Hännikäinen)

–

–

–

Identitaarinen sukupolvi

–

Haluatteko tietää keitä me olemme? Mistä tulemme? Mikä liikuttaa meitä?

Me kerromme.

Me olemme muuttuvat ajat, me olemme nouseva tuuli, uusi sukupolvi. Me olemme vastaus teille, sillä me olemme teidän lapsianne.

Olette heittäneet meidät tähän maailmaan, eksyneinä ja juuriltamme revittyinä, kertomatta mihin mennä tai missä polkumme on. Olette tuhonneet kaikki suunnistusvälineet.

Olette purkaneet kirkon kivimurskaksi, joten vain harvat meistä enää etsivät suojaa sen raunioista.

Olette vieneet kunnioituksen valtiota kohtaan, joten kukaan meistä ei enää tahdo palvella sitä.

Olette hajottaneet perheen. Koti-idyllimme on sortunut avioeroon, vastakkainasetteluun ja väkivaltaan.

Olette alistaneet rakkauden reduktionismille ja dekonstruktiolle, ja tiiviin siteen tilalla on enää eläimellinen vietti.

Olette raunioittaneet talouden, ja me perimme valtavat velkavuoret.

Olette kyseenalaistaneet kaiken ja kritisoineet kaikkea, joten emme usko mihinkään emmekä kehenkään.

Ette jättäneet meille arvoja, ja silti moititte meitä moraalittomiksi.

Mutta sellaisia emme ole.

–

***

–

Olette luvanneet itsellenne utopian, rauhallisen monikulttuurisen yhteiskunnan jossa vallitsee vauraus ja suvaitsevaisuus.

Me olemme tämän utopian perilliset, ja meidän todellisuutemme näyttää kovin erilaiselta.

Ostatte rauhanne alati karttuvalla velalla.

Tänään näemme vaurautenne hupenevan kaikkialla Euroopassa.

Meille monikulttuurinen yhteiskunta tarkoittaa vain vihaa ja väkivaltaa.

”Suvaitsevaisuutenne” nimissä vainoatte jokaista joka arvostelee teitä ja kutsutte häntä suvaitsemattomaksi.

Olemme saaneet tarpeeksemme!

Utopianne ovat menettäneet kaiken oikeutuksen silmissämme.

Ymmärtäkää viimeinkin, ettemme elä yhtenäisessä maailmassa tai maailmankylässä. Sodat, köyhät ja sorretut on meillä aina keskuudessamme. Tästä maailmasta ei koskaan tule paratiisia.

Harhanne ovat saaneet aikaan vain yhden asian: olette repineet lapsenne juuriltaan.

Me olemme eksyneet, kodittomat. ”Keitä me olemme?” kysymme itseltämme. ”Mihin olemme matkalla?”

Olemme nähneet vastauksienne läpi ja tajunneet niiden olevan valheita. Me emme ole ”ihmiskunta” emmekä halua paratiisianne.

Niinpä olemme löytäneet oman vastauksemme.

Muutumme siksi, mitä olette demonisoineet. Omaksi itseksemme.

Etsimme identiteettiämme ja löydämme sen tuhoisan aikakautenne raunioiden alta. Meidän on kaivettava syvään löytääksemme itsemme uudelleen.

Historiamme, kotimaamme ja kulttuurimme antaa meille sen, minkä olette meiltä vieneet.

Emme halua olla maailmankansalaisia. Olemme onnellisempia omissa maissamme.

Emme halua historian loppua, sillä historiamme ei anna meille valittamisen aihetta.

Emme halua monikulttuurista yhteiskuntaa, jossa oma kulttuurimme kärventyy sulatusuunissa.

Emme ole yhtä vaativaisia kuin te, mutta haluamme paljon enemmän!

Siinä missä te olette ajaneet utopioita takaa koko elämänne, me tahdomme todellisia arvoja. Se mitä vaadimme on oikeasti olemassa, sen saaminen on perintöoikeutemme. Emme halua mitään niin paljon kuin perintöämme, emmekä salli teidän pidättää sitä itsellänne enää kauempaa.

Olemme vastaus teille ja utopianne romahdukselle.

Sillä me olemme identitaarinen sukupolvi.

–

–

Identiteetin kaipuusta

–

Jokaisella ihmisellä on, ei vain yhtä vaan lukemattomia ja keskenään erilaisia identiteettejä. Jokainen meistä on mies tai nainen, kuuluu johonkin kansakuntaan, on kotoisin joltakin paikkakunnalta ja kuuluu johonkin uskonnolliseen yhteisöön (tai uskonnottomien yhteisöön).

Meillä on lukemattomia identiteettejä, ja vain ne tekevät meistä sen mitä olemme.

Siitä huolimatta olette julistaneet sodan niitä vastaan.

–

***

–

Identiteetit muodostuvat vastakohtaisuuksien ja rajojen puitteissa. Jos naisia ei olisi, maskuliinisella identiteetillä ei olisi merkitystä miehille. Jos Eurooppa olisi yksin maailmassa, eurooppalainen identiteetti ei merkitsisi mitään. Jos sanoo ”Eurooppa”, on myös sanottava ”Aasia” ja ”Afrikka” määritelläkseen sen rajat.

Jokainen identiteetti edellyttää ulkoisia rajoja. Nuori naispuolinen juristi tuntee itsensä feminiiniseksi miesten joukossa, oikeusoppineeksi työläisten joukossa ja nuoreksi vanhempien juristien joukossa.

Identiteetti edellyttää etäisyyttä. Sisäpuoli edellyttää ulkopuolta. Itse tarvitsee toisen. Tunnette varmasti nämä lainalaisuudet. Piditte niitä syypäinä maailman kaikkiin ristiriitoihin.

Tämän vuoksi aloititte ristiretkenne kaikkia identiteettejä vastaan. Jatkatte sitä yhä säälimättömän kokonaisvaltaisesti.

–

***

–

Hyökkäsitte sukupuolia vastaan neutraalilla uuskielellänne, annoitte nukkeja pojille ja veitte naisilta kyvyn nauttia naisellisuudestaan.

Hyökkäsitte uskontoa vastaan halventamalla sitä ja julistamalla sen turhaksi.

Hyökkäsitte maailman kulttuureita ja kansoja vastaan luomalla monikulttuurisia yhteiskuntia.

Hyökkäsitte kotipaikkauskollisuutta vastaan yrittämällä tehdä kaikista kaupungeista samanlaisia. Yhdenmukaistaminen ja standardisoiminen ovat tosiaan vahvimmat aseenne taistelussa identiteettiä vastaan.

Vuosikymmenten ajan hyökkäsitte kaikkia identiteettejä vastaan ja yrititte keinotekoisesti ylittää kaikki omat ristiriitanne. Kävitte sotaanne raivokkaasti, keinoja kaihtamatta, ja kuitenkin olette hävinneet.

Kamppailunne identiteettiä vastaan oli turhaa alusta saakka. Ihmisen kaipuu omaa rajojen määrittelemää kotimaata kohtaan on voimakkaampaa kuin kaikki muu.

Tahto identiteettiin on suurempi mahti, jota tekään ette kykene kahlitsemaan.

–

***

–

Samantekevää, vaikka kuinka roikotatte nukkeja poikien edessä, he tavoittelevat aina puisia miekkoja. Samantekevää, montako lakia ja säädöstä ajatte läpi, aina tulee olemaan naisten ja miesten töitä. Kulttuurien väliset rajat eivät näy missään yhtä selvästi kuin monikulttuurisissa yhteiskunnissanne.

Ette voi päihittää tahtoa identiteettiin.

Sotaretkenne on kenties vääristänyt ja sekoittanut eurooppalaista identiteettiä, mutta se ei koskaan kykene pyyhkimään sitä pois. Sotanne johtaa konflikteihin eri tyyppisten identiteettien kanssa, ja niiden olemassaolo juuri todistaa, ettette koskaan kykene voittamaan identiteettiä.

–

***

–

Identiteetillä on merkitystä. Tänään yhtä paljon kuin tuhat vuotta sitten.

Olemme lakanneet käymästä järjettömiä taistelujanne. Me hyväksymme, että halu rajoihin ja identiteetin tavoittelu ovat alkuperäisiä viettejä, joista emme koskaan pääse eroon.

Emme tuhlaa aikaamme taistelemalla niitä vastaan – päinvastoin, ne eivät ole meille ainoastaan hyviä vaan välttämättömiä.

Tahto identiteettiin on vahvempi kuin keinotekoinen ideologianne.

Tästäkin syystä me voitamme teidät lopulta.

Sillä me olemme identitaarinen sukupolvi.

–

–

Katkelmat  ovat Markus Willingerin kirjasta ”Generation Identity” (Arktos, 2013)