SARASTUS

Kansallinen ja eurooppalainen, traditionalistinen ja radikaali verkkolehti

Germaanit ahtaalla

OLLI VIRTANEN

Kirjoitin vähän aikaa sitten Ruotsin viimeaikaisesta demografisesta kehityksestä (1). Tällä kertaa tarkastelen Saksan väestön nykytilaa. Saksa on väkiluvultaan suurin EU-maa ja Euroopan suurin kansantalous, ja maalla on huomattava vaikutusvalta koko Euroopan asioihin, joten siellä tapahtuvat muutokset heijastuvat väkisinkin kaikkialle maanosaamme. Jo tästäkin syystä on siis viisasta pysytellä kärryillä siitä, mitä Keski-Euroopan jättiläisessä tapahtuu.

Saksassa määritellään maahanmuuttajataustaiseksi sellainen henkilö, joka itse tai jonka vanhemmista vähintään toinen ei ole syntyperäinen Saksan kansalainen (eine Person hat einen Migrationshintergrund, wenn sie selbst oder mindestens ein Elternteil die deutsche Staatsangehörigkeit nicht durch Geburt besitzt) (2, s.4). Saksan määritelmä on siis järjellisempi kuin Ruotsissa käytettävä; länsinaapurissammehan yksi ulkomailla syntynyt vanhempi ei riitä, vaan molempien vanhempien tulee olla ulkomailla syntyneitä, jotta henkilö määriteltäisiin ulkomaalaistaustaiseksi. On tietysti selvää, ettei Saksankaan määritelmä ole mitenkään aukoton: harva mieltänee saksalaisen isän ja itävaltalaisen äidin jälkeläisen ulkomaalaistaustaiseksi, ja toisaalta taas suurkaupunkien lähiöissä asuu huomattava määrä esimerkiksi kolmannen polven turkkilaisia, jotka eivät ole integroituneet Saksaan sen paremmin kulttuurisesti kuin välttämättä edes kielellisesti. Lisäksi on syytä mainita, että tilastoissa maahanmuuttajataustaisten joukosta puuttuvat sellaiset henkilöt, jotka ovat maahanmuuttajataustaisia ainoastaan vanhempiensa kautta (ts. Saksassa vähintään yhdelle ulkomaalaissyntyiselle vanhemmalle syntyneet henkilöt) ja jotka lisäksi asuvat eri taloudessa kuin vanhempansa. Tämä johtuu siitä, ettei väestönlaskennassa tiedustella vanhempien mahdollista maahanmuuttajataustaa (2, s. 4–5.). Näistä puutteista huolimatta tilasto antaa varsin kelvollisen kuvan siitä, missä Saksassa nykyään mennään. Kaikki seuraavassa esitetyt luvut edustavat vuoden 2017 tilannetta, ellei toisin mainita.

Saksan 83 miljoonasta asukkaasta ulkomaalaistaustaisia oli kaksi vuotta sitten 19,3 miljoonaa eli 23,2 % (2, s. 35). Ulkomaalaistaustaisten osuudessa väestöstä oli huomattavia eroja Saksan eri osien välillä: entisessä Länsi-Saksassa ulkomaalaistaustaisten osuus oli 26,5 % väestöstä, kun se entisen Itä-Saksan alueella oli vain 6,8 % (2, s. 40). Saksan 16 osavaltiosta suhteellisesti eniten maahanmuuttajataustaisia henkilöitä oli Bremenissä (32,0 %) ja Hessenissä (31,1 %), vähiten puolestaan Thüringenissä (6,3 %); kaikkien Itä-Saksaan kuuluneiden osavaltioiden luvut mahtuvat tosin yhden prosenttiyksikön vaihteluvälin sisään (2, s.40).

Alueellisia eroja on myös siinä, ollaanko maalla vai kaupungissa: taajama-alueilla (städtische Regionen) maahanmuuttajataustaisia on asukkaista 29,6 %, kun taas haja-asutusalueilla (ländliche Regionen) heidän määränsä on vain 14,1 %. Paikkakunnan koolla ja väestön koostumuksella on selkeä yhteys: korkeintaan 10 000 asukkaan kaupungeissa maahanmuuttajataustaisia on väestöstä 12,7 %, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa puolestaan 32,1 % (2, s.32).

Maahanmuuttajat eivät myöskään jakaudu tasaisesti eri ikäryhmien kesken. Koko väestöstä maahanmuuttajataustaisia on siis 23,2 %, mutta ikäryhmien välillä on huomattavia eroja: 0–14-vuotiaista maahanmuuttajataustaisia on 37,5 %, 15–65-vuotiaista 26,9 % ja yli 65-vuotiaista vain (tai ”vain”) 11,7 % (2, 61–63). Ei-maahanmuuttajataustaisten keski-ikä on 46,7 vuotta, maahanmuuttajataustaisten 35,4 vuotta (2, s. 64); eroa on siis peräti reilut 11 vuotta. Mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse, sitä suurempi on maahanmuuttajataustaisten osuus.

Maahanmuuttajataustainen väestö on kasvanut muutaman viime vuoden aikana huomattavasti. Vuosien 2005 ja 2013 välillä maahanmuuttajataustaisten määrä pysytteli varsin tasaisesti 15 miljoonan tuntumassa; jos lisäystä oli, se rajoittui muutamaan sataan tuhanteen vuodessa. Tämän jälkeen kasvu on kuitenkin ollut päätähuimaavaa: 16 miljoonan raja ylitettiin vuonna 2014, 17 miljoonaa meni rikki vuonna 2015, vuonna 2016 luku oli jo 18,6 miljoonaa ja vuonna 2017 siis 19,3 miljoonaa. Vuodesta 2013 vuoteen 2017 maahanmuuttajataustaisen väestön lukumäärä kasvoi kaikkiaan noin 3,4 miljoonalla, mikä vastaa noin 4,1 prosenttia väestöstä (2, s. 59).

Entä mistä Saksan maahanmuuttajat ovat kotoisin? Maahanmuuttajataustaisesta väestöstä 13,1 miljoonaa eli 67,9 % on väestönlaskennassa luokiteltu eurooppalaistaustaisiksi, mutta on huomattava, että Saksan suurin yksittäinen ulkomaalaisryhmä turkkilaiset, joita on noin 2,8 miljoonaa, on tässä yhteydessä laskettu eurooppalaisiksi; tämä on vähän hassua sikäli, että ylivoimainen enemmistö Turkin väestöstä asuu maan Aasian-puoleisessa osassa. Ilman turkkilaisia eurooppalaisten määrä maahanmuuttajataustaisista on 53,5 %, eli vähän yli puolet. EU-maista on peräisin 6,9 miljoonaa eli 36 % Saksan maahanmuuttajataustaisesta väestä; niin sanotuista vanhoista EU-maista tulleita on 2,7 miljoonaa, 2000-luvulla EU:hun liittyneistä maista muuttaneita 4,2 miljoonaa. Selkeä enemmistö EU-kansalaisista tulee siis muualta kuin Länsi-Euroopasta. Aasialaistaustaisia maahanmuuttajista on 4,2 miljoonaa eli 21,6 %, afrikkalaistaustaisia noin 850 000 eli 4,4 %. Kymmenen suurinta maahanmuuttajaryhmää ovat seuraavat (suluissa määrä tuhansina): turkkilaiset (2774), puolalaiset (2100), venäläiset (1381), kazakstanilaiset (1237), italialaiset (859), romanialaiset (859), syyrialaiset (706), kreikkalaiset (438), kosovolaiset (433) ja kroatialaiset (398) (2, s. 61, 65). Venäläisten ja kazakstanilaisten yllättävän suurta lukua selittää se, että kyseessä ovat pääasiassa entisen Neuvostoliiton alueella asuneen saksalaispopulaation edustajat, jotka kommunismin romahtamisen jälkeen ovat palanneet sukunsa vanhaan kotimaahan. Mikäli nämä kaksi ryhmää jätetään laskujen ulkopuolelle, seuraavina tulevat bosnialaiset (373) ja serbit (324).

Saksan sisäministeriön vuonna 2015 tekemän tutkimuksen mukaan Saksassa asui kyseisen vuoden lopussa 4,4–4,7 miljoonaa muslimia, mikä vastaa noin 5,5 prosenttia väestöstä. Vuosien 2011 ja 2015 välillä Saksaan saapui peräti 1,2 miljoonaa muslimia, eli noin neljännes muslimiväestöstä oli tullut maahan viimeisen viiden vuoden aikana (3). En löytänyt uudempaa virallista tilastoa, mutta muslimien määrä on tällä hetkellä pakostakin suurempi, sillä maahanmuuttajataustainen väestö on tällä välin kasvanut parilla miljoonalla. (En sivumennen sanoen voi olla hymähtämättä tuon sisäministeriön sivun kuvitusvalinnalle. Useimmilla herää islamista uskoakseni hieman toisenlaisia mielikuvia kuin kaksi maireasti hymyilevää naista.)

Seuraavaan olen koonnut tarkempia tietoja muutamista Saksan suurimmista kaupungeista.

BERLIINI

Berliinistä on saatavissa vuoden 2018 lopun tilastoja, eli käytännössä aivan tuoreita lukuja. Saksan pääkaupungin 3,7 miljoonasta asukkaasta maahanmuuttajataustaisia on miltei 1,3 miljoonaa eli 34,1 %. Kaupungin asukkaista 20 %, noin 750 000, on ulkomaiden kansalaisia (4). Muslimien määrästä Berliinissä ei ole olemassa tarkkaa tilastoa, mutta heitä arvioidaan olevan noin 9 % väestöstä, mikä tarkoittaisi noin 340 000 henkilöä. Muslimien määrä on ”kasvusuunnassa” (5).

HAMPURI

Vuoden 2017 lopussa Saksan toiseksi suurimman kaupungin Hampurin 1,8 miljoonasta asukkaasta maahanmuuttajataustaisia oli noin 650 000, mikä vastaa 35,7 prosenttia väestöstä. Alle 18-vuotiasta maahanmuuttajataustaisia oli ”puolet”, yli 65-vuotiaista sen sijaan vain noin 18 %. Yleisimmät alkuperämaat ovat Turkki (94 000), Puola (76 000), Afganistan (43 000), Venäjä (34 000) ja Iran (23 000) (6).

MÜNCHEN

Vuoden 2017 lopussa Münchenin puolestatoista miljoonasta asukkaasta maahanmuuttajataustaisia oli 43,1 %, toisin sanoen vielä suurempi osuus kuin Berliinissä ja Hampurissa. Vuoden 2015 pakolaiskriisi iski Itävallan rajan lähellä sijaitsevaan Müncheniin erityisen rajusti, mikä selittänee korkeaa lukemaa. Ulkomaiden kansalaisia oli 27,6 %, eli enemmän kuin joka neljännellä müncheniläisellä ei ole Saksan kansalaisuutta (7). Alle 18-vuotiaista maahanmuuttajataustaisia on 58,9 % (8).

FRANKFURT

Frankfurt on Saksankin suurkaupunkien joukossa poikkeus, sillä siellä maahanmuuttajataustaiset ovat jo saavuttaneet enemmistön: vuonna 2017 kaupungin noin 740 000 asukkaasta maahanmuuttajataustaisia oli 53,1 %. Alle 18-vuotiaista heitä on peräti 70,8 % (9, s. 21). Ylivoimaisesti suurin maahanmuuttajaryhmä Frankfurtissakin ovat turkkilaiset (9, s. 35).

Saksa otti vuoden 2015 pakolaisvyöryn aikana vastaan kaikista Euroopan maista ylivoimaisesti eniten turvapaikanhakijoita, kaikkiaan noin 890 000, toisin sanoen reilusti yli prosentin verran maan väestöstä. Esimerkiksi Müncheniin saapui pahimpana päivänä, 12.9.2015, niinkin käsittämätön määrä kuin 12 000 turvapaikanhakijaa (10). Siis pienen kaupungin verran yhden ainoan päivän aikana. On sulaa hulluutta kuvitella, että mikään yhteiskunta kykenisi sopeutumaan näin radikaaliin ja yhtäkkiseen väestöpohjan muutokseen; ”pakolaisvirta” tai muut vastaavat termit antavat tilanteesta oikeastaan vääränlaisen kuvan, kyseessä on ennemminkin valloittaja-armeija. Merkelin ”Wir schaffen das!” -iskulause tuleekin jäämään historiaan samankaltaisena, mutta vielä paljon anteeksiantamattomampana, möläytyksenä kuin Neville Chamberlainin ”rauha meidän aikanamme” -puhe.

Olen monesti nähnyt pohdittavan, mitä Euroopan maiden pitäisi tehdä, mikäli vuoden 2015 pakolaiskriisi toistuu. Kysymys on kuitenkin väärin asetettu. Ei ole ensinnäkään kyse siitä, toistuuko se, vaan siitä, milloin se toistuu. Eikä ole kyse siitä, milloin se toistuu samanlaisena kuin tuona vuonna, vaan siitä, milloin se toistuu pahempana ja useana vuotena peräkkäin. Vuoden 2015 kansainvaellus oli pelkkää esimakua. Mitä teemme silloin, kun tulijoita on ensin kaksi, seuraavana vuonna kolme ja sitä seuraavana viisi miljoonaa? Huomatkaa, että Afrikan ja Lähi-idän lähtöhaluinen väki ei lopu. Olemmeko valmiita puolustamaan itseämme asein, kun tällainen tilanne tulee eteen? Meidän on parempi olla, jos emme halua nähdä kulttuurimme ja elämäntapamme hukkuvan kehitysmaalaisten mereen.

Saksan väestötilastot paljastavat lisäksi erään maahanmuuton piilevistä ongelmista, joka ei käy ilmi pelkästään maahanmuuttajien kokonaismäärää tuijottamalla: nuoremmissa ikäluokissa maahanmuuttajia on huomattavasti enemmän kuin keski- ja eläkeikäisissä. Kaikista Saksan asukkaista maahanmuuttajatausta on noin joka neljännellä, mutta lapsista ja varhaisteineistä sellainen on jo enemmän kuin joka kolmannella. Jokaisen syntyvän ja jokaisen kuolevan ikäluokan myötä vaaka kallistuu hitusen enemmän maahanmuuttajien puolelle. Saksassa saavutetaan todennäköisesti jo seuraavalla vuosikymmenellä sellainen tilanne, että enemmistö nuorimpiin ikäluokkiin kuuluvista on maahanmuuttajataustaisia.

Jokainen ymmärtää, mitä tämän tien päässä häämöttää.

Lähteet:

1. https://sarastuslehti.com/2019/01/18/ruotsalainen-murhenaytelma/

2.https://www.destatis.de/DE/Publikationen/Thematisch/Bevoelkerung/MigrationIntegration/Migrationshintergrund2010220177004.pdf?__blob=publicationFile

3.https://www.bmi.bund.de/DE/themen/heimat-integration/staat-und-religion/islam-in-deutschland/islam-in-deutschland-node.html;jsessionid=33ED5FDDAEEB19EF7963A083659C8397.1_cid373

4.https://www.statistik-berlin-brandenburg.de/BasisZeitreiheGrafik/Bas-Einwohnerregister.asp?Ptyp=300&Sageb=12041&creg=BBB&anzwer=11

5.https://www.bz-berlin.de/berlin/nur-noch-jeder-vierte-berliner-ist-christ-mehr-muslime

6.https://www.statistik-nord.de/fileadmin/Dokumente/Statistik_informiert_SPEZIAL/SI_SPEZIAL_III_2018.pdf

7.https://www.muenchen.de/rathaus/dam/jcr:484ae6c0-f133-4cb2-a000-b1ef8c9071c3/jt180113.pdf

8.https://www.muenchen.de/rathaus/dam/jcr:3b01828e-21b8-4744-9781-2c5d195d88d8/jt180112.pdf

9.https://www.frankfurt.de/sixcms/detail.php?id=2811&_ffmpar[_id_inhalt]=7524

10.https://www.sueddeutsche.de/muenchen/zeitstrahl-fluechtlinge-in-muenchen-ein-jahr-zwischen-willkommen-und-ablehnung-1.3158375

Olli Virtanen on nykymenoon kriittisesti suhtautuva nojatuolifilosofi.

Information

This entry was posted on 18 maaliskuun, 2019 by in Politiikka ja ideologia and tagged , , , , , .
%d bloggers like this: