Ukrainan sota: suomalaisen vapaaehtoisen haastattelu

Ukrainan hallitus on muodostanut aluepuolustusjoukkojen yhteyteen ulkomaalaisista vapaaehtoisista muodostuvan legioonan, johon lukuisat suomalaisetkin ovat värväytyneet. Haastattelimme yhtä Suomesta värväytynyttä miestä puhelinyhteydellä. Hän lähti Ukrainaan maaliskuun alussa ja on haastatteluhetkellä ollut Ukrainan armeijan palveluksessa parin viikon ajan. Emme paljasta haastateltavan nimeä tai muuta palvelukseen liittyvää turvallisuuskriittistä tietoa.

–

Tervehdys, miten voit?

Hei, kiitos kysymästä, nyt voin paljon paremmin kun flunssakin on selätetty!

–

Kerro hieman itsestäsi ja elämäntilanteestasi ennen kuin liityit vapaahehtoisjoukkoihin. Onko sinulla aiempaa sotilaallista taustaa tai muuta kokemusta aseellisista konflikteista?

Olen kolmikymppinen, Savossa asuva, ja vakituisessa työsuhteessa asiantuntija-ammatissa oleva mies. Taustalla 12 kuukauden mittainen varusmiespalvelus, ryhmänjohtajan koulutus sekä hieman harjoittelua reservissä. Ei aiempaa taistelukokemusta.

–

Oletko aiemmin ollut Ukrainassa tai onko sinulla muutoin maahan liittyvää yhteyttä?

Olen käynyt Kiovassa muutaman kerran, hieno kaupunki ja mainioita tapahtumia! Ukrainaan on muodostunut vahva tunneside ja pari kaveriakin asuu täällä.

–

Ukrainaan taistelemaan lähtevien motiiveja on kuvailtu vaihtelevasti. Mitkä syyt saivat sinut värväytymään ja minkälainen oli henkilökohtainen prosessisi ennen kuin lähdit matkaan?

Mietin värväytymistä ensimmäisen kerran joskus 2014-2016, kun Itä-Ukrainassa oli jo käyty sotaa. Asia jäi kuitenkin taka-alalle. Nyt totesin elämäntilanteeni olevan mahdollisesti viimeistä kertaa kutakuinkin suotuisa ja päätin tarttua toimeen. Otin sähköpostitse yhteyttä Ukrainan armeijan kansainväliseen legioonaan ja sain tarvittavat ohjeet. Mielestäni ymmärrän syitä ja seurauksia paljon, mutta Putinin aggressiivista ja imperialistista toimintaa, jossa on Neuvostoliiton kaikuja, en voi hyväksyä ollenkaan. Putinin aloittama invaasio täytyy pysäyttää Ukrainassa. Vaikka lähtöön liittyviä päätöksiä ja järjestelyjä täytyi tehdä ripeästi, tuntui kaikki se kuitenkin varsin selkeältä.

–

Miten perheesi ja ystäväsi reagoivat lähtöösi? Saitko heiltä tukea päätökseesi tai käytännön järjestelyihin?

Perheen, ystävien ja tovereiden reaktiot olivat toki huolestuneita, mutta varsin kannustavia. Kukaan ei kritisoinut päätöstäni. Tukea järjestelyissä ja taloudellisissa asioissa olen saanut kyllä, suurkiitokset kaikille!

–

Minkälainen oli matkasi Suomesta Ukrainaan ja edelleen joukkoihin liittymiseen? Mitä olet ehtinyt kokemaan sota-alueella?

Matka oli pitkähkö ja vaiheikas. Helsinkiin saavuttuani suoritin viimeiset varustehankinnat ja nousin illalla Puolaan ajamassa olleen ystäväni kyytiin. Matkasimme hyvin lyhyillä lepotauoilla ensin Varsovaan ja vaihdoimme siellä rahaa. Varsovasta jatkoimme kohti rajaa ja ennalta määrätyltä rajanylityspaikalta Ukrainaan. Pääsin sattumanvaraisella kyydillä sovitulle kokoontumispaikalle, mistä sain kyydin ensimmäiseen tukikohtaan. Olen ehtinyt kokemaan jo kaikenlaista, muun muassa lähelle tulleen ilmaiskun, jossa hengenlähtö ei ollut kaukana.

–

Mitä omia varusteita otit mukaan ja mitä olet saanut paikan päällä?

Omia varusteita ja tarvikkeita otin mukaan runsaasti. Kenttäkelpoiset siviilivaatteet ja maihinnousukengät, suojaliivi taskuineen, polvisuojat, kypärähuppu, käsineet, makuupussi ja -alusta, ensiapulaukku sekä lääkinnällisiä tarvikkeita, pikkureppu ja juomareppu, kenttäpullo ja ruokailuvälineet, valoja, varapuhelin, laturit, sissipuukko, monitoimityökalu, kiinnitystarvikkeita, vähän syötävää, ja toki vaihtovaatteita ja hygieniatarvikkeita. Luonnollisesti myös passi ynnä muut tarvittavat dokumentit. Armeijalta sain eri vaatekerrat, maiharit, paremman makuupussin ja alustan, komposiittikypärän, aseen lippaineen sekä luotisuojalevyt liiviin.

–

Millaisen sopimuksen olet tehnyt palveluksesta ja mihin tehtäviin vapaahehtoiset päätyvät Ukrainassa?

Sopimuksen sisältöä en voi avata, mutta voin sanoa, ettei täältä välttämättä pääse kotiin juuri silloin kun sattuu haluamaan, ei ainakaan ensimmäisten päivien jälkeen. Sijoitustani en voi kertoa, mutta taistelevissa joukoissa olen. Tehtäviin sijoittuminen määräytyy osaamisen ja ominaisuuksien mukaan. Seulaa ja valintaa on kaiken aikaa.

–

Vapaaehtoisiin on tiettävästi liittynyt taistelijoita monista eri kansallisuuksista ja erilaisista taustoista. Kuinka yhteistyö ja ryhmähenki toimii noinkin kirjavassa joukossa? Onko eri kansallisuuksia kerätty yhteen samoihin joukkueisiin tai komppanioihin?

Kyllä, joukko on hyvin heterogeeninen. Yhteistyö on toiminut kuitenkin pääosin hyvin, ja henki on ollut mainio siellä missä itse olen ollut. Yksiköitä on muodostettu eri tavoin, esimerkiksi äidinkielen tai osaamistason mukaan.

–

Mediassa ukrainalaisten sotilaiden ja siviilien toimista kuvastuu vahva taisteluhenki ja uhmakkuus vihollista vastaan. Minkälainen mieliala siellä vallitsee tällä hetkellä?

Mieliala on korkealla. Ilmassa on toiveikkuutta ja periksiantamattomuutta.

–

Minkälaisia odotuksia sinulla on palveluksesi jatkoa kohtaan?

Luonnollisesti toivon sodan loppuvan pian, mutta palvelen täällä niin kauan kuin tarve todella vaatii ja siviilielämä antaa edes jotenkin myöten. Taistelutovereilleni ja Ukrainan kansalle toivon vain parasta.

–

Varmasti monet suomalaiset edelleen harkitsevat liittymistä vapaaehtoisjoukkoihin. Millaisia terveisiä haluat heille lähettää?

Vapaaehtoiseksi haluavat: miettikää asiaa todella muutama kerta. Seula on tiukentunut, turisteja ei kaivata, joten täytyy olla selvillä mitä olet Ukrainan armeijalle tarjoamassa ja kuinka edustat Suomea täällä. Lisäksi operaatioturvallisuus on aina hyvä pitää mielessä, niin joukon kuin oman itsensäkin kannalta. Eri vapaaehtoispataljooniakin on taistelemassa urheasti Putinin joukkoja vastaan. Heillä on omat värväytymiskanavat. Kun olet valmis lähtemään ja osaamista on, hae mukaan!

–

Sarastuksen toimitus toivoo sinulle kaikkea parasta kunniakkaalla matkallasi sodan keskellä sekä paluuta elossa ja terveenä kotiin. Kiitos haastattelusta.