SARASTUS

Kansallinen ja eurooppalainen, traditionalistinen ja radikaali verkkolehti

For suomen kieli with perkele

ELIAS SUSILUOTO

Vielä kaksi vuosisataa sitten suomi oli kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys. Opiskelu, monet työt ja virka-asiat tapahtuivat tässä maassa etupäässä ruotsiksi. Fennomaaninen liike näki suunnattomasti vaivaa suomen nostamiseksi kansalliskielen asemaan. Tarvittiin suomenkielisiä kouluja, jotka kasvattaisivat uuden suomenkielisen sivistyneistön. Perustettiin suomenkielisiä sanomalehtiä. Jotta suomeksi olisi mahdollista keskustella tieteestä ja filosofiasta, oli kehitettävä tuhansittain uusia suomen kielen sanoja.

Yksi tärkeimmistä sanastonkehittäjistä Elias Lönnrotin, Samuel Roosin, Wolmar Kilpisen ja Antero Vareliuksen ohella oli lehtimies, maanmittari ja kulttuurilehti Kanavan perustaja Pietari Hannikainen, jonka sepittämiin sanoihin kuuluivat mm. kansakoulu, sitoutua, valokuva, yhteiskunta, huoltaja, katse, kirjanpito, liike, menekki, neuvosto, näytellä, osake, osinko, pöytäkirja ja tulevaisuus. Ilman tällaista perussanastoa suomi olisi jäänyt kyökkikieleksi, joka kelpaisi vain ruoanlaiton ja maanviljelyksen tarpeisiin.

Pietari Hannikainen kirjoitti myös ensimmäisen suomenkielisen näytelmän ”Silmänkääntäjä” (1847), jossa hän teki pilkkaa suomalaisille tyypillisestä pyrkimyksestä hävetä omaa kieltään ja ihailla arvostelykyvyttömästi kaikkea ulkomaalaista. Silmänkääntäjän nimihahmo Jussi Oluvinen palaa Helsingin-matkalta takaisin kotikyläänsä ja keksii, miten puijata hölmöljä maanmiehiään.

OLUVINEN: – – oppi ei tee ketään herraksi, mutta nimi, se näetsen on pääasia. Ihmiset ovat jo ennen mailman alkua keksineet sen, että kaikki ulkomaalaiset ovat viisaita ja oppineita; ja koska kaikki asiat ja kaikki kappaleet tunnetaan nimistänsä, niinkuin kissat ja koirat ja muut raavaat, niin tunnetaan muukalaisuuski nimestä, vaan muukalaisuudesta ihmisen oikea arvo. Sentähen näetsen kaikki, jotka muuttavat nimensä muukalaiseksi, tulevat herroiksi, ja sentähen kaikki muukalaiset nimet ovat herrasnimiä ja kaikki suomalaiset talonpoikasia, joita ei auta opit eikä muut viisaudet.”

Oluvinen keksii tekeytyä amerikkalaiseksi herraksi nimeltä Oluveliiniuslander. Rahaa vastaan hän näyttää hölmöläisille uppo-outoja ulkomaan eläimiä, kuten kanander, kukkeliin ja kissimirenius. Kaikki arkinen on heti outoa ja kiinnostavaa, kun sille antaa vieraalta kuulostavan nimen.

Maistuisiko dumplingsateria, kanasteak tai salad kivasti pleitattuna? Entäs tuoreet bakerytuotteet?

Herran vuonna 2020 mikään ei ole muuttunut, paitsi että Hannikaiset, Lönnrotit ja muut suomenkielen puolustajat ovat kiven alla. Julkisuudessa suomen kielen asemaa on saanut lähes yksin kannatella harteillaan professori Janne Saarikivi Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisten kielten laitokselta.

Kotimaiset kielet tuntuvat tyystin kadonneen Helsingin ravintoloiden ruokalistoista ja melkoisesta osasta pakattuja elintarvikkeita. Isojen markettien (Easton, Tripla, Food Market Herkku) osastot on nimetty pelkästään englanniksi. Eikä englanninkielistäminen jää pelkästään ruokaan. Valtio-omisteinen liikenteenohjauskonserni on nyt Traffic Management Finland, Vaasan keskussairaala nimesi potilasturvallisuuskeskuksensa No-harm Centeriksi.

Kulutustavaroiden ja palveluiden puolella ei voi piiloutua edes sen tekosyyn taakse, että puhuttaisiin lainasanoista, joita ei ole vielä suomeen omaksuttu. Monivilja on nyt multigrain, limonadi on lemonade, kastike on dressing, housut on trouserit, lenkkarit on sneakerit, katumuoti on street-muoti, keksit on biscuits. Kehitys on sietämätöntä, mutta niin kaiken läpäisevää, että jos kieltäytyisi asioimasta ruokaloissa, jotka eivät tarjoa suomenkielistä palvelua tai suomenkielisiä ruokalistoja, saisi olla nälässä.

Tässä aitoja esimerkkejä julkisen viestinnän ja mainonnan kielestä keväällä 2020:

For henkilöstö with love. Chief People Officer, tervetuloa töihin.”

Pulled kalkkuna sandwich”

Suomen upshiftaavin alue”

”Faijas Chick’n Wings”

Panasonic ruggeroitu tabletti”

Two dads raspberry spin luomuvadelmamehu”

Nyt on Vikingillä French Weeks”

Mikkeli Central Park”

Your parturi”

Business melkein as usual”

Lohja – place to be!”

Upgreidaa arkesi”

Maista Kotiuunin Lemon Cheesecake munkkeja. It’s treat o’clock!”

Creamy pinaatti pasta with rapea pekoni”

Toppila goes verkkokauppa”

Opiskele Coachiksi Oulussa!”

Olemme 100% pro well-being.”

Turkin pippuri cookies”

Puhutut kielet ovat jatkuvassa muutostilassa. Tänään puhuttu englanti muistuttaa vain vähän 1400-luvun englantia. Käyttökelpoiset kielet ovat aina hävittäneet muita kieliä altaan. Rooman valtakunnan hallintokielenä latina syrjäytti aikoinaan vain kolmessa vuosisadassa Ranskan alueella puhutut kelttikielet ja pohjois-Afrikassa puhunut puunilaiset kielet. Yhteensä maailmassa puhutaan tällä hetkellä noin 6 000 eri kieltä, joista Unescon mukaan 2 500 kieltä uhkaa täydellinen katoaminen. Viimeisten kolmen sukupolven aikana 200 kieltä on sammunut.

Joku voi kuvitella, että suomen kielen asema on niin vahva, ettei meillä ole mitään hätää. Mutta 1700-luvulla suomea uhkasi sama kohtalo kuin eestiä – taantuminen eliitin ylenkatsoman rahvaan kotikieleksi. Monet suomalaiset vaihtoivat kotikielensä ruotsiin, sillä ruotsin osaaminen oli edellytys koulutukselle ja mahdollisti osallistumisen yhteiskunnallisen elämään. Meidät pelasti, paradoksaalisesti, Venäjän vallan alle jääminen. Takapajuisempi Venäjä kykeni aloittamaan aktiivisen venäläistämistyön vasta sata vuotta myöhemmin. Silloin suomalainen kansallistunne oli jo herännyt.

Tänään Snellmanin, Yrjö-Koskisen, Lönnrotin ja Hannikaisen edustama kansallismielisyys on jälleen junttia ja rahvasta. Korkeampi opiskelu ja tutkinnon suorittaminen äidinkielellä muuttuu yhä harvinaisemmaksi. Suomalaiset puhuvat keskenään englantia palavereissa, koska yrityksen viralliseksi kieleksi on valittu englanti. Helsingissä kaavaillaan kokonaan englanninkielistä lukio-opetusta. Julkisessa tilassa näkyvät mainokset, ilmoitukset ja kyltit voisivat antaa ymmärtää, että englanti on maamme toinen kotimainen kieli.

Kielenvaihtuminen on yhtä todellinen ilmiö kuin väestönvaihtuminen. Mikään ajopuu se ei ole.

Jokainen kanasteak ja dumplingsateria, jokainen chief people officer on jonkun ihmisen tekemä päätös.

Elias Susiluoto on kuvittaja, kirjallisuuden ja populaarikulttuurin harrastaja.

Tietoja

This entry was posted on 16 toukokuun, 2020 by in Kulttuuri and tagged , , , , , , .
<span>%d</span> bloggaajaa tykkää tästä: