SARASTUS

Kansallinen ja eurooppalainen, traditionalistinen ja radikaali verkkolehti

Antakaa holokaustini takaisin!

holo 2DAVID COLE   (suomentanut Timo Hännikäinen)

Mihin maailma on menossa, kun juutalainen ei voi hyödyntää holokaustia? Eikä vain kuka tahansa juutalainen, vaan Israelin pääministeri. Oy gevalt! Kuten suurin osa maailmasta nyt tietää, Benjamin Netanjahun kömpelö yritys syyttää ”suurmufti” Haj Amin al-Husseinia siitä, että Hitler päätti tappaa juutalaiset karkoittamisen sijaan, tömähti kanveesiin lujempaa kuin banaaninkuoreen liukastunut Chris Christie. Vastalausemyrsky oli niin suuri, että viime viikonloppuna ”Bibi”, mies joka ei koskaan peräänny, perääntyi ja perui sanansa Facebook-sivullaan (jossa hän ihailtavasti pidättäytyi syyttämästä muftia Google+:n epäonnistumisesta.

Netanjahu oli epäilemättä väärässä. Venäjän juutalaisten tappaminen alkoi välittömästi Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon, ja juutalaisten maastamuuton virallisesti kieltäneen lain astuessa voimaan (23. lokakuuta 1941 – yli kuukautta ennen kuin Hitler tapasi muftin) oli jo päätetty, että kaikki juutalaisten ”evakuointitoimenpiteet”, uudelleenasuttamisesta kansanmurhaan, suoritettaisiin Saksaan äskettäin liitetyillä itäisillä alueilla. Muftilla ei ollut mitään tekemistä tämän päätöksen kanssa.

Netanjahun kömmähdys on merkittävämpi kuin miltä se näyttää. Se ilmentää (kuinka inhoankaan tätä termiä) ”paradigmanvaihdosta” holokaustin hyödyntämisessä, sillä samaan aikaan kun oikeistolainen Netanjahu epäonnistui tavoitteessaan käyttää holokaustin historiaa tämänhetkisten poliittisissa pyrkimyksissä, Euroopan ja Pohjois-Amerikan vasemmistolaiset onnistuivat yli kaikkien odotustensa juuri samassa tavoitteessa. Euroopan vasemmistolaiset käyttävät holokaustia haaliakseen Eurooppaan ”pakolaisia” ja Yhdysvaltojen vasemmistolaiset tekevät samaa estääkseen laittomien siirtolaisten joukkokarkoitukset. Nämä ”edistykselliset”, joista monet eivät ole juutalaisia, käyttävät holokaustia taidokkaammin kuin juutalaisvaltion päämies. Ja tämä on pelkästään surullista.

Neljännesvuosisadan ajan olen varoitellut ”holokaustin pyhittämisestä”, halusta tehdä holokaustista puoliuskonto valtion säätämine jumalanpilkkalakeineen. Aina kun yritän esittää argumentteja holokaustin pyhittämistä vastaan, minua sanotaan ”denialistiksi”. Mutta asialla ei ole mitään tekemistä holokaustinkiistämisen kanssa. Sillä ei ole mitään tekemistä edes revisionismin kanssa. Kyse on vain siitä, että historiallisesta tapahtumasta ei pitäisi tehdä uskonnollista dogmia.

holo 1Alkujaan holokaustin pyhittämisen oli tarkoitus olla juutalaisten keskinäinen asia, väline jolla ylläpidettiin heimoidentiteettiä ja maallisen yhteiskunnan koheesiota (erään äskettäisen tutkimuksen mukaan 73% kaikista juutalaisista uskoo, että kaikkein olennaisinta juutalaisuudessa on ”holokaustin muistaminen”) sekä vahvistettiin israelilaista nationalismia. Mutta jokin meni vikaan. Holokaustia pyhitettäessä syntyi uusi, universaali versio holokaustin historiasta, sellainen jossa koko muulla maailmalla oli velvollisuus muistella holokaustia ja varjella sen pyhyyttä. Holokaustin muistelusta tuli kaiken käsittävä, geneerinen, universalistinen oppi, jonka tehtävä oli ”suojella sorrettuja” kaikkialla maailmassa ”kiihkoilulta, suvaitsemattomuudelta ja vihalta.” Ei-juutalaisten osallistuminen holokaustin varjelemiseen saattoi aikoinaan tuntua hyvältä ajatukselta, mutta kuten Netanjahun fiasko osoittaa, kultin perustajat ovat pikavauhtia menettämässä auktoriteettiasemansa kun muut ihmisryhmät – mukaanlukien jotkut sellaiset, joiden keskuudessa juutalaisia ei erityisemmin rakasteta – alkavat käyttää holokaustin ikoneja ja kuvastoa omiin tarkoitusperiinsä.

Miksi palestiinalainen intelligentsia (ja suurin osa muusta muslimiälymystöstä) ei koskaan ole täysin omaksunut holokaustinkiistäjien teorioita? Muslimimaiden väestö on laajalti myötämielistä denialismille, joten voisi kuvitella että denialismista olisi ilmeistä etua kenelle tahansa muslimijohtajalle. Mutta jokainen kunnon islamisti osaa käyttää etälaukaistavaa räjähdettä. ”Salonkikelpoiset” muslimit ovat tajunneet, että holokaustin valjastaminen heidän omiin tarkoitusperiinsä on parempi strategia kuin denialismin tyrkyttäminen. Tästä syystä jopa jotkut radikaalit muslimit ovat liittoutuneet länsimaisten vasemmistolaisten kanssa pakottaakseen Euroopan kasvattamaan muslimiväestöään. Muslimit alkavat yhä selvemmin tajuta, että holokaustin pyhyys on lännen heikko kohta, jota voi käyttää hyväksi.

Sitten kun muslimiväestö muuttaa ISISin alueilta Friedrichstrasselle denialismista tulee toki väistämättä normi. Mutta juuri tällä hetkellä innokkaat muslimistrategit tyytyvät teeskentelemään uskovansa Abrahamin jumalaan saavuttaakseen tärkeämmän tavoitteen.

Siinä missä eurooppalaiset vasemmistolaiset ovat vedonneet holokaustiin varmistaakseen siirtolaisten pääsyn sisään, Yhdysvaltojen vasemmistolaiset ovat tehneet samaa varmistaakseen ettei heitä heitetä ulos. Massachusettsin entinen kuvernööri Deval Patrick väitti, ettei meksikolaisten karkottaminen eroa juutalaisten lähettämisestä ”kuolemaan natsien keskitysleireille.” Senaattori Patrick Leahy oli vielä suorasukaisempi puhuessaan senaatissa karkotuksia vastaan: ”Ajatelkaa kaikkia niitä juutalaisia, jotka joutuivat uuniin koska me unohdimme periaatteemme. Älkäämme kääntäkö heille selkäämme nyt.” Senaattori Dianne Feinstein käytti samaa näkökohtaa New York Timesin haastattelussa. Ja pitäkää mielessä, että hysteria on vasta lämpenemässä. Odottakaa kunnes joukkokarkotuksia ehdotetaan vakavissaan (jos niin koskaan käy). Oi te optimistiset konservatiivit, te luulette olevanne valmiita siihen. Uskotte voivanne vastustaa holokaustiretoriikkaa terveellä järjellä. Ette voi. Ja voitte olla varmoja, että puolueenne ylipäätään välttelee riitaan joutumista. Yksikään hallituskandidaatti ei halua taistella holokaustikuvastoa vastaan. Vaikka hallituksessa istuisi kuka, vaikka kongressia hallitsisivat ketkä, joukkokarkotuksia ei tule. Hallitus ei halua joutua poliittisiin mainoksiin, joissa junat kulkevat Auschwitziin Morgan Freemanin äänen luvatessa juhlallisesti ”Ei koskaan enää.”

Juuri konservatiivien pitäisi vastustaa holokaustin pyhittämistä, ja paradoksaalisesti juuri heillä on vähiten mahdollisuuksia tehdä niin, kiitos jonkin mihin aina niin hienovarainen Ann Coulter viittasi eräässä tyypillisen vähätellyssä kolumnissaan (siinä, jossa sanottiin hallituksen mielistelevän ”vitun juutalaisia”). Vasta sitten kun konservatiivit sallivat itsensä ymmärtää, että holokaustin pyhittämisestä luopuminen ei tarkoita Israelin hylkäämistä tai holokaustin kiistämistä, he saavat voimaa vastustaa valttikorttia, jota vasemmisto pitää taskussaan sen varalta että ehdotus joukkokarkotuksista joskus päätyisi neuvottelupöydälle. Kun minut ”outattiin” revisionistina, hallitusmyönteiset ja teekutsuliikkeeseen kuuluvilla kavereillani oli täydellinen tilaisuus sanoa: ”Odottakaas nyt, me tiedämme ettei tämä juutalainen sionistinen neokonservatiivi ole natsi. Ei anneta periksi hysterialle vain siksi, että Huffington Post, Gawker ja MSNBC sanovat häntä ’denialistiksi’.” Mutta he eivät tarttuneet siihen. Niin suuri voima holokaustin pyhyydellä on. Se on mahtava ase ja, konservatiivien vahingoksi, tällä hetkellä väärissä käsissä.

holo 5Yli 22 vuoden ajan miljoonat ihmiset, mukaanlukien koululaiset joita kärrätään bussilasteittain paikalle joka päivä, ovat vierailleet Los Angelesin Suvaitsevaisuusmuseon ja Washingtonin Holokaustimuseon kaltaisissa paikoissa, verorahoin ylläpidetyissä instituutioissa jotka yhdistävät holokaustin (muun muassa) maahanmuuttajien oikeuksiin ja muslimien maailmanlaajuiseen ahdinkoon. Kampanja on ollut erittäin tehokas.

Kuten Bibin huono viikko osoitti, maailmaa ei enää kiinnosta kuunnella kun juutalaisjohtaja väärinkäyttää juutalaisten tragediaa juutalaisten etujen ajamiseksi. Holokaustin väärinkäytössä on nyt kyse ”yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta”. Entiset liittolaiseni republikaanipiireissä eivät tule iloitsemaan lopputuloksesta, mutten tunne mitään sympatiaa heitä kohtaan. Miljoonat eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset, jotka uskovat että maahanmuuton rajoitukset ja laajamittaiset karkotukset rikkovat pyhää ”ei koskaan enää” -periaatetta vastaan, osoittautuvat aivan yhtä uppiniskaisiksi, aivan yhtä kyvyttömiksi terveen järjen käyttöön kuin entiset liittolaiseni silloin kun puolustuspuheeni (”Mutta en minä ole holokaustinkiistäjä!”) kaikuivat kuuroille korville.

Vuonna 1979 presidentti Carterille lähettämässään raportissa Elie Wiesel, presidentin perustaman Holokaustimuseota suunnittelleen komitean puheenjohtaja, selitti holokaustin ”universaaliutta” (hänen oma terminsä) ja komitean pyrkimystä antaa kaikille ”ihmisille ja kansoille” tasavertainen oikeus pitää holokaustin muistoa elossa. Lähes 40 vuotta myöhemmin: tehtävä suoritettu, Elie.

Bibi, ota tämä huomioon. Holokausti ei ole enää vain juutalaisten juttu.

David Cole, tunnettu myös nimellä David Stein, on amerikanjuutalainen journalisti. Hän tuli tunnetuksi johtaessaan Republican Party Animals -järjestöä, joka järjesti konservatiivien sosiaalisia tilaisuuksia. Vuonna 2013 hän joutui konservatiivipiireissä sosiaaliseen paitsioon kun paljastui, että hän oli nuoruudessaan ollut aktiivinen holokaustinkiistäjien piireissä. Vaikka hän kiisti olevansa denialisti, hänet erotettiin republikaanipuolueesta ja hänen entiset liittolaisensa ja ystävänsä irtisanoutuivat hänestä. Cole julkaisi muistelmateoksensa ”The Republican Party Animal” vuonna 2014. Oheinen kirjoitus on julkaistu Taki’s Magazinessa 5.11.2015.

%d bloggers like this: