SARASTUS

Kansallinen ja eurooppalainen, traditionalistinen ja radikaali verkkolehti

Koillismaa globaalissa ruuvipenkissä

koillismaa

KONKELO

Australialainen jättiyhtiö Dragon Mining aikoo louhimaan Kuusamoon. Kaivoshankkeen puolustajat vetoavat työllisyysargumenttiin, työpaikkojen määrän kasvuun louhinnan aikana. Lohikäärmeen voiman alla kokonainen pitäjä on polvillaan.

Tämä on esimerkki julkisen vallan ajamasta globaalista markkinataloudesta.

Pudasjärven kaupunki aikoo yhtä monikulttuuriseksi kuin Helsinki, tavoitteenaan 10 prosentin maahanmuuttajien osuus koko väestöstä vuoteen 2018 mennessä. Pudasjärvi vastaa muuttotappioon kasvattamalla asukaslukuaan muun muassa kongolaisilla, irakilaisilla, afganistanilaisilla, somalialaisilla.

Tämä on esimerkki julkisen vallan ajamasta globaalista maahanmuuttopolitiikasta.

On jokseenkin huikeaa nähdä Kuusamo ja Pudasjärvi nyt, vuonna 2013, lopulta melko syrjäiset pitäjät, kahden aikamme megatrendin ruuvinpenkissä.

Ajattele olevasi täysin ulkopuolinen tarkkailija, neutraali silmäpari kaiken yllä, sanokaamme korppi, joka on vapaa kaikesta ihmiskulttuuriin liittyvästä, kuten puoluepolitiikasta, ismeistä ja ideologioista. Varsinainen antropologi, siis.

Lennät Afrikkaan tapahtumien alkupisteeseen. Siellä ihmistiheys näyttää aivan toiselta. Ihmismassat liikkuvat maasta toiseen luonnonvarojen perässä. Kuluttavat edellisen maa-alueen loppuun ja siirtyvät seuraavaan. Muuttoliike ei rajoitu vain mantereen sisälle vaan väestömassat näyttävät siirtyvän myös kokonaan toiselle mantereelle, kohti Eurooppaa. Korppi näkee tämän kaiken suuren tylsyyden vallassa, näinhän on aina ollut. Kun Euroopassa oli viimeisin jääkausi ja neljä vuodenaikaa vaihtuivat ikuiseksi talveksi, myös eurooppalainen väestö siirtyi kohti viljavampia maita, etelään. Nyt asetelma on päinvastainen ja syyt toisenlaisia. Afrikasta Pudasjärvelle, perusteluna työvoimapula ja muuttotappio. Lennetäänpä takaisin Pohjois-Pohjanmaan koillisen puoleiseen kulmaan.

Tarkkaileva silmäpari havaitsee Australiasta Kuusamoon saapuvan kaivosalan ammattilaisista koostuvan ryhmän. He tapaavat kuusamolaiset vallanpitäjät Oulankasalissa, jossa valkokankaalle heijastetaan powerpointilla Hannu Hautalan valloittavia luontokuvia. Kaivosalan ammattilaiset lumoutuvat tästä kaikesta ja joutuvat sanomattoman pyhyyden ja hiljaisuuden valtaan. Esityksen jälkeen juodaan kahvit ja rupatellaan. Keskustelu etenee hyvin; vieraat ja vallanpitäjät vaikuttavat iloisilta. Korppi erottaa keskustelusta sanat ”työllisyys” ja ”markkina-arvo”. Tarkkasilmäisenä lintuna se on lisäksi erottavinaan ihmisten silmissä omituisen pilkkeen, aivan kuin Torin grillin harakoilla. Lopuksi vaihdetaan muutama sana kaivoksista, kuin sivulauseessa ikään, paiskataan kättä ja noustaan yksityiskoneeseen, joka lennättää australialaiset takaisin paratiisisaarelle.

Kuusamon vaihtoehtoina on siis joko tippua kulutusyhteiskunnan kärkisijoilta tai lunastaa paikkansa siellä toimimalla ulkomaisen jättiyhtiön eduksi ja pilaamalla uusiutumattomat resurssinsa mahdollisesti lopullisesti.

Pudasjärven kohtalo on poliittisesti vaikeampi, koska tapauksen keskipisteessä on helpommin samaistuttava laji – ihminen – eikä vain luontoresurssit. En tarkoita, etteivätkö linnut, nisäkkäät, sienet ja sammaleet olisi myös tuntevia olentoja, mutta mainituilla elonkehän asukkailla ei ole yhtäkään vakavasti otettavaa poliittista puoluetta takanaan, toisin kuin maahanmuuttajalla, jonka on kerrottu pakenevan sotaa ja vainoja jäljelle jääneenä vaihtoehtonaan laskeutua suomaahan Pudasjärvelle.

Pudasjärven tapauksessa julkinen valta perustelee maahanmuuttajien määrän kasvattamisen muuttotappiolla, josta kaupunki kärsii. Jääkin mielenkiintoiseksi nähdä millä tavalla kaupunki kykenee – monikulttuurista sanastoa käyttäen – kotouttamaan tuon noin tuhatpäisen maahanmuuttajaväestön, joka on todennäköisesti suurelta osin kielitaidotonta, koulutuksetonta ja jopa kirjoitustaidotonta. Vastaanottokeskuksen jälkeen maahanmuuttajalle tarjotaan kaupungin puolesta muun muassa asunto ja toimeentulo. Nähtäväksi jää, mitä taloudellisia, kulttuurisia, poliittisia ja sosiaalisia seurauksia hankkeesta koituu.

Kuusamon kohtalonkysymys ei ole kaivos vaan pikkusormi. Antaako lohikäärmeelle pikkusormi, jonka jälkeen tulevien päivien myönnytykset helpottuvat huomattavasti. Tämä on tuttua ihmisen psykologiasta. Haluaako Kuusamo vastaanottaa globaalin markkinatalouden almuja kuin kerjäläinen, vai kenties odottaa jokusen vuoden malmien hinnan nousua, jolloin myös nopeasti kehittyvä tekniikka takaisi sen, että silloin vähemmällä vahingolla saataisiin enemmän.

Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että niin Pudasjärvi kuin Kuusamokin tekevät nyt kannaltaan tärkeimpiä päätöksiä miesmuistiin. Riittääkö työllisyysargumentti perusteluksi luonnonvarojen louhimiselle? Pudasjärven väkiluku epäilemättä kasvaa uusien kuntalaisten muassa, mutta minkälaisin seurauksin? Onko radikaaleista päätöksistä käyty avointa keskustelua asukkaiden kanssa?

Nimimerkki Konkelo on kuuusamolainen maakuntamuuttaja, vanhojen salojen kulkija ja kokija, sekä metsässä että kulttuurissa. Sydäntä ja sielua koskettaa Kaarlo Kramsun runous ja baltialainen perinneusko.

Information

This entry was posted on huhtikuu 15, 2013 by in Politiikka ja ideologia.
%d bloggers like this: