SARASTUS

Kansallinen ja eurooppalainen, traditionalistinen ja radikaali verkkolehti

Kiitos / Takk 1941-1944

JUKKA AAKULA

Suomen Oslon suurlähetystö vietti kansallista veteraanipäivä 27.4.2006. Paikalle oli kutsuttu norjalaisia Suomen puolesta taistelleita veteraaneja. Suurlähettiläs Peter Stendlund puhui norjalaisille veteraaneille ja muille kutsutuille. Suurlähettilään puhe oli diplomaattinen:

On helppoa ymmärtää, että norjalaisten asenne Suomen sotiin on monivivahteinen. Talvisodan suhteen ei ole mitään epävarmuutta. Norjalaisten solidaarisuutta osoittavat vajaa tuhat norjalaista, jotka taistelivat Suomen rintamalla. Myös heidän suurenmoisia panoksiaan kunnioitamme tänään. Kun diktaattorit Stalin ja Hitler olivat liittoutuneet Molotov-Ribbentrop sopimuksen kautta, pohjoismaiden kansojen ei ollut vaikeaa osoittaa solidaarisuuttaan niille kansoille, joiden kimppuun hyökättiin.

Tilannetta oli vaikeampi tulkita norjalaisesta näkökulmasta sen jälkeen, kun Barbarossa-suunnitelmaa alettiin toteuttaa, ja kun Hitler käytti hyväkseen miehitetyn Norjan satamia Murmanskiin suuntautuvassa sotaretkessään. Samanaikaisesti Erik Appelin kirjan kanssa luin pääsiäisenä Alf R. Jacobsenin ”Rød august”, joka kertoo neuvostoliittolaisen pohjoisen laivaston norjalaisista partisaaneista – köyhistä kommunistisista ja antifasistisista kalastajista ja pienviljelijöistä – jotka vakoilivat saksalaisten miehittämässä Ruijassa auttaakseen venäläisiä estämään kuljetukset saksalaiselle Lapin-armeijalle.

Norja oli Saksan miehittämä, Suomi taisteli vapaudestaan samaa neuvostoliittolaista vihollista vastaan kuin Saksa. Kaukopartiot ja partisaanit olivat eri puolilla, mihin heillä itsellään ei ollut mitään mahdollisuutta vaikuttaa. Kun Suomi oli solminut erillisrauhan Neuvostoliiton kanssa joutui maamme kolmanteen sotaan saman vuosikymmenen aikana. Lapin sota taisteltiin saksalaisia vastaan, jotka jättivät jälkeensä vain savuavat rauniot.

Norjalaisveteraanien joukossa oli sekä talvisodan että jatkosodan veteraaneja. Norjalaisten näkökulmasta he eivät kuitenkaan olleet yksi joukko vaan kaksi joukkoa. Talvisotaan osallistuneet olivat naapurikansan puolesta taistelleita sankareita. Jatkosotaan osallistuneet olivat maanpettureita, yhteisöjensä paariaa, natseja.

Kun Suomessa alettiin suunnitella muistomerkkiä jatkosodassa taistelleiden ja Suomen puolesta kaatuneiden norjalaisten isänmaanystävien muistolle, Norjan suurkäräjien puhemies Jo Benkow kirjoitti Suomen eduskuntaan kollegalleen Ilkka Suomiselle, että muistomerkin pystyttäminen olisi epäystävällinen ele Norjaa kohtaan. Parin vuoden kiistelyn jälkeen muistomerkki paljastettiin vuonna 1994, mutta muodollisesti se oli muistomerkki vain kaatuneille norjalaisille eikä kaikille norjalaisille taistelijoille.

Laatassa lukee:

Til minne om de 196 norske frivillige som falt i fortsettelsekrigen – Niiden 196 norjalaisen vapaaehtoisen muistoksi, jotka kaatuivat Jatkosodassa.

Suomen hallituksen edustajat loistivat poissaolollaan. Norjan hallitusta ei haluttu loukata. Suomi ei ole jakanut taistelijoille jatkosodan muistomitalia, vaikka virolaisille taistelijoille se myönnettiin vuonna 1992.

Norjalaiset vapaaehtoiset taistelivat Sallan rintamalla. Norjalaisia taisteli myös Saksan itärintamalla suomalaisen SS-pataljoonan tapaan, mutta Sallassa taistelleet vapaaehtoiset oli värvätty nimenomaan Suomeen. Miehitetystä Norjasta ainoa mahdollisuus päästä Suomen rintamalle oli kuuluminen saksalaisjoukkoihin, jotka hoitivat Lapin puolustusta.

SS Skijegerbataljon Norge oli siis puhtaasti norjalainen joukko-osasto joka taisteli Sallassa venäläisiä vastaan. Pataljoona oli perustettu vuonna 1943 Norjan natsipuolueen Nasjonal Samlingin nuorisojärjestön NSUF:n aloitteesta.

Landsvikeroppgjøret (maanpetos-oikeudenkäynnit)

196 norjalaista kaatui taistelussa Suomen puolesta. Henkiin jääneet eivät palanneet Norjaan sankareina vaan heitä odotti syyte maanpetoksesta samoin kuin monia muita norjalaisia toisen maailmansodan veteraaneja.  Suomessa taistellut norjalainen upseeri Helge N. Wiik tuomittiin pakkotyöhön kuudeksi ja puoleksi vuodeksi, ja hän istui tuomionsa täysimääräisenä. Tuomion täytäntöönpanon aikana hän ei saanut tavata sukulaisiaan paitsi isänsä yhden kerran. Taistelijoiden saama keskimääräinen tuomio oli 3 vuotta.

Yhteensä 46085 norjalaista tuomittiin maanpetoksesta sodan jälkeen. 92805 ihmistä oli oikeudessa syytettynä maanpetoksesta. Osa heistä oli ollut mukana natsipuolueessa tai muussa maanpetokselliseksi katsotussa toiminnasta aatteellisista syistä – he olivat vaikkapa Nasjonal Samlingin veteraaneja sotaa edeltävältä ajalta. Toiset olivat olleet mukana siksi, että hyötyivät osallistumisestaan natsimiehityksen aikana. Mutta maanpetturuus-tuomioon riitti pelkkä osallistuminen vapaaehtoisena Suomen Jatkosotaan.

Lainattakoon seuraava perustelu norjalaistaistelija Bjørn Østringin seitsemän vuoden tuomiolle – sen arvioiminen oliko perustelu tyypillinen vai ei vaatisi lisää paneutumista asiaan:

Syytetty on alusta alkaen kannattanut [Nasjonal Samlingin puheenjohtajaa ja pääministeri Vidkun] Quislingia  ja hänen politiikkaansa ja on tehnyt näin sodan loppuun asti. Vaikka syytetty on ymmärtänyt että Quisling on pannut oman henkilökohtaisen etunsa laillisen hallituksen edun edelle ja vaikka Quisling on toiminut yhteistyössä kansan vihollisen kanssa, syytetty ei koskaan epäillyt, että Quislingin toiminta olisi valtion edun vastainen. Vaikka syytetyn näkemykset ovat … yksipuolisia hän on toiminut idealistisista motiiveista eikä ole syytä uskoa että hän toimi henkilökohtaisen etunsa ajamiseksi.

Idealismi tai päämäärä, jonka puolesta norjalainen taisteli Saksan armeijassa ei muuten niinkään ollut natsismi, kuin kommunismin uhan torjuminen:

NS-Barn

Eniten kärsivät kuitenkin NS-puolueen jäsenten ja Saksan armeijassa taistelleiden lapset.

Jopa monet sodan jälkeen syntyneet norjalaiset lapset, joiden vanhemmat olivat kuuluneet natsipuolueeseen, kärsivät siitä että isä joutui vankilaan, mutta lisäksi muiden ihmisten ja instituutioiden harjoittamasta demonisoinnista NS-perheitä ja perheiden lapsia (“NS-Barn”) kohtaan.

NS-perheet olivat ihmisiä, joita ei kutsuttu kylään. Norjan kirkko tuomitsi NS-ihmiset alimpaan helvettiin ja suuri joukko NS-väestä kääntyi roomalaiskatolisuuteen. Lapset kävivät roomalaiskatolisen kirkon koulua välttääkseen jatkuvan kiusaamisen.

Tuskin missään demokraattisessa maassa niin suuri osa kansasta – suuri osa sodan jälkeen syntyneitä – eli vastaavalla tavalla leimattuina kuin NS-väki Norjassa. Sodan jälkeinen oikeudenkäyntikin oli suhteutettuna asukaslukuun hyvin suuri.

Ei ole syytä tässä ottaa kantaa NS-puolueen jäsenten tai Saksan armeijassa taistelleiden syyllisyyteen tai syyttömyyteen. NS-lasten kohtalo oli kuitenkin kohtuuton. Jo eläkkeellä olevat kansallissosialistien lapset kokoontuvat edelleen yhteisiin tapaamiisiin. Kohtalonyhteys norjalaisen yhteiskunnan demonisoiman ulkoryhmän jäseninä on säilyttänyt yhteisöllisyyden melkein seitsemänkymmentä vuotta. (Väistämättä tulee mielen suomalaisten vuonna 1918 punaisten puolella taistelleiden sotilaiden lasten kohtalo.)

Toisaalta on myönnettävä, että Norjassa NS-lasten kohtalo on 90-luvulta alkaen nostettu voimakkaasti ja terveellä tavalla esiin: Ensin Eystein Eggenin kirja Gutten fra Gimle nosti ongelman voimakkaasti esiin. Vuonna 1995 50 vuotta sodan päättymisen jälkeen Norjan Valtiopäivät hyväksyi julistuksen, jossa NS-lasten kohtaloa pyydettiin anteeksi.

Vaikuttaa siltä, että sodan jälkeisen katkeruuden yli on Norjassa suurelta osin päästy. Norjalaista Nobel-kirjailijaa Knut Hamsunia, joka sai kymmenen vuoden tuomion maanpetoksesta, on käsitelty varsin neutraalisti mm. samannimisessä elokuvassa ja hänen kuinniakseen on perustettu instituutti, Hamsunsentret.

Lähteitä ja muita linkkejä:

1. NS-lasten järjestön verkkosivu http://www.nsbarn.no/

2. Norjankielinen wikipedia sivu NS-lapsista: http://no.wikipedia.org/wiki/Ns-barn

3. Englanninkielinen wikipedia sivu Norjan maanpetosoikeudenkäynnistä: http://en.wikipedia.org/wiki/Legal_purge_in_Norway_after_World_War_II

4. Suurlähettiläs Peter Stenlundin puhe Veteraanipäivänä 27.4.2006: http://www.finland.no/public/default.aspx?contentid=128985&nodeid=39619&contentlan=1&culture=fi-FI

5. NS-barna, Historien om opprettelsen av en gruppe -verkkosivu: http://home.online.no/~kluwer/norway.htm

6. Norjankielinen wikipedia-sivu norjalaisista Saksan puolella taistelleista sotilaista: http://no.wikipedia.org/wiki/Frontkjemper

7. Elokuva “Hamsun” (Jan Troell): http://www.imdb.com/title/tt0116480/

8. Elokuvan “Hamsun” käsikirjoitus (Per Olof Enquist):  http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=462522

9. Hamsunsentret: http://hamsunsenteret.no/no/home

10. Tammenlehvän perinneliitto, Norjalaiset vapaaehtoiset 1941-1944: http://www.tammenlehva.fi.test.mediatraffic.fi/sivu.php?id=482

Jukka Aakula on matemaatikko, IT-ammattilainen, isä ja konservatiivi. Kiinnostuksen kohteina mm. yhteisöllisyys, luonto, evoluutio, uskonto, antropologia, taloushistoria sekä ihmisen ja ihmisrotujen biologia.

Information

This entry was posted on marraskuu 4, 2012 by in Historia and tagged , , , , , , .
%d bloggers like this: