Brexit ja Visegrád-ryhmä

FERENC ALMÁSSY   (suomentanut Timo Hännikäinen)

–

Brexit oli joillekin järkytys, etenkin pehmeässä ja oikukkaassa lännessä. Mutta Keski-Euroopassa suurten historiallisten tapahtumien omakohtaisesta kokemisesta on tullut melkein arkipäivää. Kaikki tämänhetkiset keskieurooppalaiset johtajat muistavat tai olivat jopa osallisina neljännesvuosisadan takaisissa hallintojen vaihdoksissa. Nämä ihmiset elivät kommunismin alaisuudessa ja taistelivat lopettaakseen sen. Tämä kokemus on hyödyksi nyt, kun Eurooppa on suuressa käännekohdassa.

Jos Brexit todella pannaan täytäntöön – ei olisi ensimmäinen kerta EU:n historiassa, kun eliitille epämieluisaa kansanäänestyksen tulosta ei kunnioitettaisi – sillä on myös vaikutuksensa Keski-Eurooppaan.

–

Brexit ei luonut säröä, vaan Berliini ja Pariisi

–

Unionin kuusi perustajajäsentä – Benelux-maat ja Euroopan pikkujättiläiset Italia, Ranska ja Saksa – pitivät hätäkokouksen Berliinissä maanantaina 27.6. keskustellakseen Euroopan unionin tulevaisuudesta… tai ainakin omastaan. Kokouksen ulkopuolelle jätettiin ”toissijaiset jäsenet”, ja niinpä myös Visegrád-ryhmä.

Puolan television TVP:n mukaan saksalaiset ja ranskalaiset haluavat luoda ”supervaltion”, ts. lisätä integraatiota merkittävästi. Puolan ulkoministeri kutsui luokseen kollegansa Visegrád-maista ja muista Berliinin kriisikokouksen ulkopuolelle jääneistä maista. Tämä maiden välinen eripura syntyi ja sai muotonsa unionin sydämessä, jota jotkut pitävät jo tuhoon tuomittuna.

Lännessä uskotaan liiankin yleisesti, että Keski-Eurooppa on hyötynyt avusta, jota EU:n läntiset sydänmaat ovat epäitsekkäästi ja puhtaasti humanistisista syistä tarjonneet. Mutta vaikka Keski-Eurooppa on hyötynyt EU-tukiaisista, se ei ole selvästikään pestautunut siirtomaaksi, vaikka jotkut saattavatkin niin luulla. Baltian maat, Visegrád-ryhmä ja muut Unionin uudemmat maat ovat täysjäseniä, osallistuvat taloudellisesti yhteiseen hankkeeseen, ovat luopuneet osasta itsenäisyyttään päästäkseen mukaan peliin, ja viimein avanneet valtavat markkinansa sekä halvan, nuoren ja korkeasti ammattitaitoisen työvoiman varantonsa.

Viktor Orbán

Visegrád-maat eivät halunneet Britannian lähtevän EU:sta. Ne pitivät Britanniaa unionin tärkeänä osatekijänä: liittolaisena muille itsenäisyytensä säilyttämään pyrkiville maille, jotka eivät halua siirtyä yhteisvaluuttaan ja vastustavat Berliinin ”pakolais”kiintiöitä. Britannia on myös merkittävä kauppakumppani kullekin neljälle Visegrád-maalle. Näistä maista on siirtynyt Britanniaan valtavasti väkeä: miljoona puolalaista, 350 000 unkarilaista, 45 000 tšekkiä ja 9000 slovakkia. Näistä syistä Visegrád-ryhmä vastusti Brexitiä. Viktor Orbán jopa julkaisi Brexitin vastaisen ilmoituksen brittilehdistössä.

Mutta nyt kun Brexit on tosiasia, Visegrád-ryhmän suoraselkäiset demokraatit ovat epäröimättä siirtyneet suunnitelma B:hen. Euroopan uudistaminen on välttämätöntä, muttei missään tapauksessa suuremman integraation kautta. Ryhmän maiden mukaan juuri Euroopan integraatio (so. liittovaltiokehitys) aiheuttaa EU:n romahtamisen.

–

Visegrád-ryhmän reaktio: yhteinen rintama toisen Euroopan puolesta

–

Puolan ulkoministeri Waszczykowski on huolissaan Brexitin jälkeisestä euroalueen ylivallasta, joka merkitsee vielä aiempaa selvemmin kaksikerroksista EU:ta. ”Euroalue voi luoda erilliset instituutiot ja erillisen budjetin, jolloin unioni kokonaisuudessaan on pelkkä julkisivu euroalueen ylivallalle.” ”Meidän on luotava itsenäisten valtioiden liitto,” sanoi Puolan hallituksen puhemies ja lisäsi, että Britannian esimerkki osoittaa tämän olevan Euroopan tahto ja että kaikkia jäsenvaltioita pitäisi kohdella tasavertaisina kumppaneina, sillä yksikään maa ei voi päättää muiden kohtalosta.

Vaikka Jarosław Kaczyński, Laki ja oikeus -puolueen puheenjohtaja, haluaa uuden kansanäänestyksen, tämä vaikutusvaltainen poliitikko sanoi myös, että ”EU on kriisissä, eikä oikea ratkaisu ole jatkaa entiseen malliin, sillä se tie päättyy katastrofiin.” Ulkoministerin mukaan Brysselin virkakunta on eristyksissä tavallisista ihmisistä ja heidän pitäisi ”lyödä rintoihinsa” katumuksen merkiksi. ”Eurooppalaiset eivät ole tyytyväisiä siirtolaisongelman ratkaisuyrityksiin, turvallisuustilanteeseen, heikkoon talouskasvuun joka johtuu eurovaluutasta, sillä euroalue on pysähdyksissä eikä kasva.”

Beata Szydło

Puolan pääministeri Beata Szydło sanoi, että ”Puolan hallituksen kannalta kaikkein tärkein kysymys koskee Isossa-Britanniassa asuvien Puolan kansalaisten kohtaloa. Yritämme neuvotella ratkaisun, jossa he säilyttävät etuoikeudet, jotka saivat sinne saapuessaan.”

Lopuksi Puolan uusi eliitti tarttui tilaisuuteen sättiä entistä liberaalia pääministeriä Donald Tuskia, joka on Euroopan neuvoston tämänhetkinen puheenjohtaja. ”Neuvottelijana Tusk on suoraan vastuussa Brexitistä ja hänen pitäisi kadota eurooppalaisesta politiikasta, mutta tämä pätee myös koko Euroopan Neuvostoon tämänhetkisessä kokoonpanossaan,” Kaczyński totesi.

Tšekin tasavallassa kohteena ovat toiset eliitit. Jean-Claude Junckeria pitää vastuullisena ulkoministeri Lubomír Zaorálek, joka vaati hänen eroaan. ”Euroopan unionin on muututtava pian,” sanoi pääministeri Bohuslav Sobotka Facebook-sivullaan. ”Ei siksi että Britannia on lähtenyt, vaan siksi että eurooppalainen projekti tarvitsee paljon vahvempaa tukea kansalaisiltaan. Euroopan pitää olla valmiimpi toimimaan, joustavampi, vähemmän byrokraattinen ja paljon tietoisempi monimuotoisuudesta, jota sen 27 jäsenmaata edustavat.”

Slovakia, joka johtaa Euroopan unionin neuvostoa heinäkuun 1. päivästä lähtien, painotti myös muutosten tarvetta. ”Tämä ei ole tragedia vaan todellisuutta, ja jäljelle jääneiden 27 jäsenmaan on reagoitava nopeasti,” pääministeri Robert Fico sanoi. ”Olisi suuri virhe jatkaa samaa politiikkaa kuin tähän saakka.” Pääministeri haluaa myös järjestää Bratislavassa epämuodollisen tapaamisen, johon osallistuisivat myös Saksan ja Ranskan johtajat sekä Euroopan neuvoston puheenjohtaja. Mutta lisäksi hän haluaa Visegrád-ryhmän johtavan tätä keskustelua.

Vaikka Viktor Orbán vetosi Britannian jäämisen puolesta, Unkari näyttää selviytyvän Brexitistä voittajana. Brexit on pitkälti EU:n maahanmuuttopolitiikan seurausta, hän julisti. ”Asetelma, jossa sosialistis-liberaali EU-eliitti kannattaa maahanmuuttoa ja valtaosa eurooppalaisista ei kannata, ei yksinkertaisesti toimi,” Fidesz-puolueen johtaja sanoi puheessaan parlamentissa. ”Valitettavasti huomautus, että Eurooppa menetti 64 miljoonaa kansalaista ja toiseksi suurimman taloutensa muutaman miljoonan siirtolaisen takia, pitää paikkansa,” hän lisäsi.

Talousministeri Mihály Varga uskoo, että Unkari voi vain hyötyä Brexitistä. Unkarin hallitus yrittää tehdä maasta houkuttelevamman yrityksille, jotka aikovat lähteä Britanniasta. Ulkoministeri Péter Szijjártón mielestä on täysin väärää politiikkaa jatkaa pakkokeinojen käyttöä, joka johti nykytilanteeseen. ”Jos meno ei muutu, käy huonosti.”

–

”Kenties Itä-Euroopan aika on koittanut.”

–

Näillä sanoilla saksalainen sanomalehti Die Welt kommentoi Euroopan johtajien reaktioita. Brexit on virstanpylväs Euroopan tämänhetkisessä historiassa, jota nousevat Keski-Euroopan maat aikovat jälleen olla mukana tekemässä. Takana ovat halveksittavien ja halveksuttavien ”itämaiden” ajat, takana on 1900-luku, takana alistuminen.

Visegrád-maat ovat jo julkistaneet suunnitelmia yhteistä Britannian-politiikkaa varten, ja toisin kuin liberaalis-libertaarinen ja federalistinen Berliini-Pariisi -akseli, Visegrád-nelikko kokosi viivyttelemättä ympärilleen kansakunnat, joiden itsenäisyyttä EU ei huomioinut.

Länsijohtajien umpimielisyys ja katteettomat unelmat ovat tekemässä lopun Euroopan unionista, liitosta jota entisen itäblokin maat kannattavat. Mutta koska ne noudattivat demokratian sääntöjä, kuuntelivat kansalaisiaan ja torjuivat Brysselin baabelmaiset järjettömyydet, Visegrád-maita väitettiin ”euroskeptisiksi” tai jopa EU-vastaisiksi. Tämä on vakava virhe, ja joidenkin kohdalla jopa tahallinen sellainen: Visegrád-maat kannattavat Eurooppaa, mutta erilaista Eurooppaa. Eivät liberaalis-libertaarista liittovaltiota, vaan vapaiden ja itsenäisten maiden suurta yhteenliittymää.

Joka tapauksessa Brexitin shokkiaalto iski mantereeseen äkkiä, ja Berliini luo kiihtyvällä tahdilla jakolinjaa, joka noudattaa vanhaa rautaesirippua. Aika näyttää, mitä Euroopan unionista tulee, ja kummalta puolen linjaa löytyvät vapaus, vauraus ja toivo.

–

Ferenc Almássy on unkarilainen journalisti. Kirjoitus on alkujaan ilmestynyt Visegrád Post -lehdessä 30.6.2016.