Dallasin terroriteko ja Black Lives Matter

PEKKA SORSIMO

–

Aikaisemmin käsittelemäni eurooppalaisen median Brexit-hysteria ei ole ilmeisesti johtanut kenenkään kuolemaan, mutta Amerikassa kaikki on tunnetusti suurempaa: omien sanojensa mukaan Black Lives Matter -liikkeestä inspiraation saanut musta terroristi Micah Xavier Johnson ampui kuoliaaksi viisi ja haavoitti kuutta poliisia. Teko tapahtui vain päiviä sen jälkeen, kun kaksi yhdysvaltalaista mustaa oli kuollut muutaman päivän sisään poliisien ampumana. Motiiviksi verityölleen Johnson kertoikin ”halun tappaa valkoisia ihmisiä”, ja tekijän kohteeksi valikoitui erityisesti valtion väkivaltakoneisto eli valkoiset poliisimiehet.

Voisin keskittyä siihen, miten kummankin ammutun viattoman pulmusen rikosrekisteri oli kilometrin mittainen. Mutta yksittäistapaukset ovat aina yksittäistapauksia, joten sen sijaan pyrinkin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: vallitsevatko Yhdysvalloissa todellakin villin lännen säännöt, jotka sallivat poliisin teurastaa aseettomia ja viattomia mustia mielensä mukaan? Ja mitä Black Lives Matter -kampanja oikeastaan ajaa takaa?

–

Yhdysvaltojen poliisin ampumat mustat – faktat ja fiktio

–

Tarkastellaanpa aluksi ensimmäistä kysymystä. Kahden viimemainitun ampumistapauksen johdosta uudelleen eskaloituneeseen poliisiväkivaltadebattiin on nyt liittynyt mukaan kaikkien suurimpien mediatahojen lisäksi itse Yhdysvaltojen presidenttikin. Länsimaisessa oikeusvaltiossa kansakunnan johtajan voisi kuvitella ottavan ”olemme sivistysvaltio, poliisien toimet tutkitaan erittäin tarkkaan ja mahdollisista rikoksista rangaistaan ankarasti” -lähestymiskannan, mutta puheensa perusteella Obama on jo näissä tapauksissa puolensa valinnut. Washington Postin kokoama tilasto kaikista tänä vuonna poliisin luoteihin kuolleista ihmisistä kertoo kuitenkin toista:

– Vuonna 2016 poliisin ampumista ihmisistä 24 % on mustia. Yhdysvaltalaisista mustia on noin 13 %, mutta toisaalta he tekevät tapoista noin 49 % ja väkivaltarikoksista ylipäätään noin 22 %, joten mustien osuutta poliisin tappamista ihmisistä ei voitane pitää suhteettoman korkeana.

– Kun tarkastellaan erityisesti aseettomien mustien määrää, narratiivi rasistisikojen rutiininomaisesti lahtaamista viattomista ja aseettomista mustista romahtaa kokonaan: tänä vuonna poliisi on ampunut kuoliaaksi 12 aseetonta mustaa. Ei siis 12:a prosenttia, niin kuin voisi mediakohun suuruudesta päätellä. Aseettomia valkoisia poliisi on taas ampunut oikeastaan yhtä paljon eli 18 kappaletta – kuinka moneen tällaiseen tapaukseen presidentti Obama tai lehdistö on tähän mennessä ottanut kantaa?

– Useissa poliisin aseenkäyttöön johtaneissa tapauksissa ampuja itsekin on ollut vähemmistöä. Itse asiassa Pennsylvanian yliopistossa vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen mukaan rikospaikalla mustat poliisit ampuivat aseella 3,3 kertaa todennäköisemmin kuin muut poliisit!

Washington Postin sivusto on mielenkiintoinen siinäkin mielessä, että se kertoo faktat jokaisen 12 tapauksen takaa. Klikataanpa nämä auki yksitellen: ”murtautui ajoneuvoon asuinalueen parkkipaikalla, yritti karata poliisilta”, ”kävi poliisin ja poliisikoiran kimppuun”, ”törmäsi poliisiautoon varastetulla ajoneuvolla eikä pysynyt sen sisällä poliisin käskyistä huolimatta”… niinpä niin. Vuodesta toiseen yli 90 % tapetuista mustista amerikkalaisita on toisten mustien tappamia, mutta nyt koko kansakunta on sekaisin ilmiöstä, jossa kuolee vähemmän ihmisiä kuin mitä yhdysvaltalaiset lehmät tappavat keskimäärin vuodessa?

–

Black Lives Matter – or do they?

–

Eittämättä äänekkäin poliisien mustia kohtaan kohdistamasta väkivallasta meuhkannut taho on ollut mystinen kansalaisjärjestö nimeltään Black Lives Matter. Black Lives Matter on sekalainen mustien aktivistien seurakunta, joka sai alkunsa Trayvon Martinin kuolemaan johtaneesta ampumistapauksesta vuonna 2013. Järjestöllä ei ole virallista johtoa tai linjaa, mutta sen aktivismin ykköskohteena on aina ollut poliisien mustiin kohdistamat henkirikokset – kuten nimikin jo kertoo. Mutta mikä mahtaa olla todellisuus kulissin takana?

Kuvitellaanpa, että valkoiset nationalistit perustaisivat järjestön, jonka esikuvaksi he nimeäisivät Oklahoman pommittaja Timothy McVeigh’n. Järjestö marssisi kaduilla huutaen iskulauseita kuten ”Mitä haluamme – kuolleita mustia! Milloin haluamme – nyt!” Media hehkuttaisi kritiikittä kyseisen järjestön toimintaa, ja siitä inspiroitunut valkoinen punaniska kävisi ghetossa ampumassa kuoliaaksi viisi mustaa ja haavottaisi kuutta. Ainakin suomalaisen median nostama myräkkä olisi tolkuton: jo Hakaniemen torin pultsarin huudellessa rasistisuuksia sen on ollut tapana vaatia asiasta vastuuseen retoriikallaan tämän kaiken aiheuttaneita äärioikeistolaisia nettiblogisteja, Jussi Halla-ahoa ja pahimmassa tapauksessa itse suurvisiiri Timo Soinia.

Nyt moista reaktiota on turha odottaa, vaikka Black Lives Matterin ideologinen esikuva Assata Shakur on FBI:n etsityimpien terroristien listalla poliisimurhan takia. ”What do we want? – Dead cops! When do we want it? – Now!”, huusivat Black Lives Matter -aktivistit katumarssillaan vuonna 2014. ”Pigs in a blanket, fry ’em like bacon!”, kailotettiin toisella marssilla viime vuoden elokuussa. Ja Twitterissä ja kaduilla juhlitaan avoimesti murhien jälkeenkin. Vanha kunnon media-suomi -sanakirjakäännös toteutuu siis Black Lives Matterinkin tapauksessa: ”aktivisti” = äärivasemmistolainen.

Onkin mielenkiintoista nähdä, miten Vastuullinen Media sekä täällä että rapakon takana alkaa purkaa Dallasin murhenäytelmää. Oli miten oli, Suomeenkin rantautuneen Black Lives Matterin kaltaisen sekoilun johdolla rotujännitteet tuskin muuttuvat parempaan suuntaan. Ehkäpä tämä onkin syy siihen, miksi Black Lives Matterin katuprotestien pääasiallinen rahoittaja on George ”Tosielämän paha keisari” Soros, mutta tämä onkin jo kokonaan toinen tarina.

–

–

Pekka Sorsimo on suomalainen nationalisti.