SARASTUS

Kansallinen ja eurooppalainen, traditionalistinen ja radikaali verkkolehti

Unelma uudesta ihmiskunnasta

polTUUKKA KURU

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen lanseerasi uuden kymmenkohtaisen ohjelmansa, jonka tarkoituksena on torjua yhteiskunnassa esiintyvää vihapuhetta ja rasismia. Perinteisesti oikeistopuolueeksi mielletyn Kokoomuksen siirtyminen osaksi poliittista vasemmistoa on ilmiönä mielenkiintoinen, jota olen käsitellyt myös edellisessä kirjoituksessani.

Monet minua lahjakkaammat kirjoittajat ovat jo osoittaneet kyseisen ohjelman järjettömyyden moneen kertaan, joten en tässä tekstissä enää lähde käymään sitä lävitse. Opetusministerin ohjelma on kuitenkin loistava läpileikkaus modernista ”järkioikeistolaisesta” ajattelusta, jota ollaan rakennettu viimeistään Jyrki Kataisen puheenjohtajuuskaudesta lähtien. Kokoomusnuorten tämänhetkinen puheenjohtaja Daniel Sazonov komppaa opetusministerin kymmenen kohdan ohjelmaa omalla tekstillään, joka kantaa nimeä ”Älä ruoki radikalisoitumista!”. Sana ”radikalisoituminen” on esiintynyt viime aikoina useasti eri kokoomusvaikuttajien kannanotoissa, vaikkakaan sitä ei terminä ole kertaakaan määritelty tarkasti. Radikalismia edustavat kokoomuslaisessa näkökulmassa niin islamilainen terrorismi kuin kansallismieliset kansanliikkeet. Radikalismi on jotain synkkää, tuhoavaa ja barbaarista, toisin kuin maltillinen ja sivistynyt kokoomuslainen konsensuspolitiikka. Radikalismi edustaa kokoomuslaisessa näkökulmassa politiikkaa, joka pyrkii erottelemaan ihmisiä ryhmäidentiteettien perusteella. Ajatus, jonka mukaan ihmiset jakaantuisivat etnisyyden, uskonnon tai kielen perusteella toisistaan poikkeaviin ryhmiin, on monen kokoomuslaisen mielestä kauhistuttava.

Kokoomuslainen ”isänmaallisuus” tarkoittaakin siis käytännössä vain kansalaisuutta, joka ei kohdista jäseniinsä mitään poissulkevia vaatimuksia. Tästä näkökulmasta katsottuna ”nationalistinen” isänmaallisuus on pahasta, sillä se langettaa jäsenilleen suuren joukon taustaoletuksia, joista monet ovat synnynnäisiä. Isänmaallisuus ilman kansakuntaa on kuitenkin sangen hauras konsepti, sillä se harvoin kykenee estämään voimakkaiden alakulttuurien syntymistä. Maissa, jotka ovat etnisesti sekottuneita, esiintyy myös eniten yhteiskunnallisia konflikteja ja epävakautta. Vaikka monietnisille yhteiskunnille pyrittäisiinkin luomaan poliittisesti korrektia ja ”säyseää” isänmaallisuutta urheilutapahtumien, rock-konserttien tai kansallisten symbolien avulla, ne tuntuvat aina hyvin keinotekoisilta.

Yhdysvallat toimii keinotekoisen kansallistunteen yhtenä malliesimerkkinä. Elämäni aikana tapaamani yhdysvaltalaiset ovat osanneet aina kertoa ainakin viiden sukupolven tarkkuudella, mistä maasta heidän esi-isänsä ovat Yhdysvaltoihin alun perin tulleet. Tämä fiksaatio esi-isiin johtuu pitkälti siitä, ettei ”amerikkalaisuus” tarkoita kyseisten ihmisten silmissä käytännössä yhtään mitään. Voidaankin siis todeta, ettei ihminen voi tuntea täyttä uskollisuutta sen kaltaista ryhmäidentiteettiä kohtaan, joka ei jaa samoja perusarvoja ja ominaisuuksia hänen itsensä kanssa. Ja koska ihmiset eroavat voimakkaasti toisistaan, myös heidän edustamansa ryhmät eroavat toisistaan. Joissakin tapauksissa nämä erot voivat olla niin suuria, ettei rauhalliselle yhteiselolle ja yhteenkuuluvuuden tunteelle löydy käytännön mahdollisuuksia.

kokoomus 1Kokoomuslainen isänmaallisuus onkin ns. hyvän päivän isänmaallisuutta. Se toimii hyvin silloin, jos yhteiskunta on yleisesti turvallinen, talous kykenee ylläpitämään korkeaa elintasoa, eikä ihmisten tarvitse juuri paneutua perimmäisiin kysymyksiin. Se on siis kaikkinensa ”kliffaa”, kuten ministeri Stubb asiaa kuvailisi. Tämä hyvän päivän isänmaallisuus kokee kuitenkin tuntuvia säröjä silloin, kun ihmisten elintasoa ja turvallisuutta uhkaa jokin ulkoinen voima. Suomen kaltaisessa valtiossa, jossa yli 90% väestöstä on etnisiä suomalaisia, jako ”meihin” ja ”muihin” on kriisitilanteen aikana helposti muodostettavissa. Tämä jako on myös käytännössä väistämätön, sillä jokainen euro, jonka nykyinen hallitus investoi ”uussuomalaisiin”, on pois ”vanhasuomalaisten” elintasosta.

Tässä tulehtuneessa tilanteessa pelkät ylhäältä päin annetut viranomaispäätökset eivät riitä luomaan uutta yhteishenkeä. Tämä kehitys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että taloudellinen ja yhteiskunnallinen hajaannus synnyttäisi etnisiä jännitteitä täysin tyhjästä. Yhteiskunnalliset muutokset vain kärjistävät kyseiset jännitteet siihen pisteeseen, että ne nousevat rytinällä osaksi julkista keskustelua. Näitä etnisiä jännitteitä ei myöskään erityisesti hälvennä maahan saapuneiden diskoläpsyttelijöiden puurokapinat, joista viimeisin tapahtui toissapäivänä Kolarissa.

Poliittisesti korrekti isänmaallisuus on erityisen hauras pienten mutta ideologisesti yhtenäisten vähemmistöliikkeiden edessä. Tällaisia väestöryhmiä ovat esimerkiksi fundamentalistimuslimit, jotka ovat kyenneet kasvattamaan yhteiskunnallista valtaansa samaan aikaan kun he itse pitäytyvät tiukasti kiinni omassa ryhmäidentiteetissään. Poliittisesti korrekti kokoomuslainen antaa tämän kaiken tapahtua, sillä kyseistä kehitystä pidetään jostain syystä ”luonnollisena” ja elintärkeänä Suomelle. Ainoa asia, jonka kokoomuslainen uskaltaa mainita suomalaiseen yhteiskuntaan kuulumattomaksi, löytyy kansallismielisestä liikehdinnästä. Käytännössä taistelu ”näköalattomuutta”, ”syrjäytymistä” ja ”vihapuhetta” vastaan tarkoittaa vain jatkuvien myönnytysten tekemistä kehitysmaista tulevia vaikutteita kohtaan ja niiden kantaväestön edustajien rankaisemista, jotka eivät tätä kehitysmaalaista vaikutusta omaan kotimaahansa halua.

Näennäisoikeiston antautumismentaliteetti ainoastaan hyödyttää niitä ryhmiä, jotka ovat valmiita käyttämään länsimaiden heikkoutta hyväkseen. Nykyinen kehitys tulee ainoastaan kasvattamaan terrorismin ja etnisten konfliktien riskiä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Tuukka Kuru on vuonna 1990 syntynyt insinööriopiskelija ja Suomen Sisun Lapin piirin päällikkö.

Tuukka Kuru on vuonna 1990 syntynyt insinööriopiskelija ja Suomen Sisun Lapin piirin päällikkö.

Information

This entry was posted on Touko 12, 2016 by in Politiikka ja ideologia and tagged , , , , , .
%d bloggers like this: