SARASTUS

Kansallinen ja eurooppalainen, traditionalistinen ja radikaali verkkolehti

Väestönlaatu on julkishyödyke

väestö 2JUKKA AAKULA

Vuoden 2015 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana EU-maat vastaanottivat 812 705 turvapaikkahakemusta.

Vuoden aikana kiisteltiin paljon eurooppalaisten moraalisesta vastuusta auttaa ja siitä millainen vaikutus laajalla maahanmuutolla on Euroopan yhteiskuntien tulevalle kehitykselle. Ruotsalainen professori Hans Rosling tarttui yhteen erityiseen maahanmuuton vaikutukseen – sukupuolijakautuman (sex ratio) muuttumiseen maahanmuuton seurauksena. Rosling arveli, että Ruotsin sukupuolijakauma on kehittymässä samaan suuntaan kuin Kiinassa, missä tyttösikiöiden valikoiva abortointi on johtanut sukupuolijakauman vinoutumiseen.

Ruotsiin tulevista alaikäisistä – jotka lähes järjestään saavat turvapaikan – yli 90% on poikia. Ruotsin sukupuolijakautuma ikäluokassa 1998 – 2002 syntyneet on Rosingin mukaan vaarassa muuttua hyvin epätasaiseksi. Lokakuussa Rosling esitti, että vuoden 2015 loppuun mennessä suhde voisi olla jopa 120 poikaa 100:aa tyttöä kohti. Mikäli maahanmuutto jatkuisi edelleen samanlaisena, vinoutunut suhdeluku vahvistuisi ja leviäisi uusiin ikäluokkiin.

Korkean nuorten miesten ylimäärän katsotaan yleensä olevan melkoinen yhteiskunnan labiliteetin lähde. Professori Valerie Hudson toteaa:

Yhteiskunnat, joissa vallitsee jyrkkä sukuluojakauman epätasapaino, ovat epästabiileja ilman keskuudessamme toimivia jihadistejakin. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että sukupuolijakauman epätasapaino korreloi väkivalta- ja omaisuusrikosten kanssa – mitä suurempi miesten ylimäärä, sitä suurempi määrä rikoksia. Tutkimuksemme osoitti myös linkin epätasaisen sukupuolijakauman ja rikollisjengien määrän ja hallitusten vastaisten liikkeiden voimakkuuden välillä… kun nuoret aikuiset miehet epäonnistuvat perheen perustamisessa – erityisesti ne joilla on ennestään taipumusta sosiopaattiseen käyttäytymiseen marginalisoitumisen takia – heidän tunteensa väärin kohdelluksi tulemisesta kasvaa.

Miesten [määrällisesti] dominoimissa yhteiskunnissa (…) on enemmän raiskauksia ja muita naisiin kohdistuvia rikoksia. Naisten mahdollisuus liikkua vapaasti ja ilman pelkoa vaarantuu. Prostituutio lisääntyy.

Julkishyödykkeen käsite

Taloustieteessä julkishyödyke on yhteinen etu eli hyödyke, jota kaikki voivat käyttää ilman että etu kulutuksesta vähenee. Julkishyödyke voi olla vaikkapa pato, joka hyödyttää kaikkia patojärven rannan maanviljelijöitä – ei vain niitä jotka ovat osallistuneet padon rakentamiseen. Itsenäisyys ja katujen turvallisuus on julkishyödyke.

Etu on kaikille yhteinen, mutta etuun liittyy tuottamisen ongelma: Kuka kantaa kustannuksen, jos kaikki hyötyvät eivätkä vain ne jotka ovat tuottaneet tai hankkineet hyödykkeen?

väestö 4Antropologian professori Barbara Millerin mukaan tasainen sukupuolijakauma on julkishyödyke. Koko yhteisö hyötyy tasaisesta sukupuolijakautumasta. Kuten muihinkin julkishyödykkeisiin, tähänkin liittyy tuottamisen ongelma. Tarvitaan toimia, jotta sukupuolijakauma kyetään pitämään luonnollisella tasolla.

Professori Hudsonin mukaan Kanada pyrkii maahanmuuttopolitiikallaan tuottamaan tasaista sukupuolijakaumaa. Kanada ottaa vastaan vain yksinäisiä naisia ja perheitä ja näiden mukana tulevia lapsia. Ei esimerkiksi ollenkaan yksin saapuvia alaikäisiä, jotka ovat käytännössä aina miehiä.

Väestön laatu on julkishyödyke

Voimme siis hyvästä syystä ajatella, että tasaisen sukupuolijakauman väestö on laadukkaampi kuin väestö, jossa miesten määrä on oleellisesti korkeampi kuin naisten. Siksi tasainen sukupuolijakauma on julkishyödyke. Mutta se ei ole ainoa väestön laatuun liittyvä julkishyödyke.

Professorit Tatu Vanhanen ja Richard Lynn osoittivat vuonna 2002 ilmestyneessä kirjassaan IQ and Wealth of Nations, että kansallinen älykkyysosamäärä (=kansakunnan keskimääräinen äo) on ehkä merkittävin kansakunnan taloudellisen menestyksen tekijä. Älykkäät ihmiset menestyvät yksilöinä keskimäärin paremmin kuin vähemmän älykkäät, mutta korkea keskimääräinen äo hyödyttää koko väestöä. Vanhasen ja Lynnin mukaan erot kansallisessa äo:ssa selittävät suuren osan eroista kansantuotteessa.

Maailmanpankki esitti vastaavan tuloksen koulutustasosta vuonna 2007. Väestön koulutustaso mitattuna Pisa-testillä selittää suuren osan eroista taloudellisessa menestyksessä. Maailmanpankin ja Vanhasen / Lynnin tuloksen ero on näennäinen. Professori Pertti Töttö osoitti, että Pisa-testit mittaavat pitkälti samaa asiaa kuin äo-testit eli älykkyyttä.

Älykkyysosamäärän vaikutus kansakunnan menestykseen ja kansalaisten elämänlaatuun on usein epäsuora. Rikollisuus on tavallisempaa älykkyysosamäärältään alhaisten keskuudessa. Charles Murrayn ja Richard Herrnsteinin teoksen The Bell Curve mukaan kolmen prosenttiyksikön lasku kansallisessa äo:ssa aiheuttaa yli kymmenen prosentin kasvun monissa sosiaalisissa ongelmissa kuten koulukeskeyttäjien määrässä, rikkinäisissä perheissä asuvien lasten määrässä, työkyvyttömien määrässä, rikollisuudessa ja sosiaalihuollon varassa elävien naisten määrässä.

Esitän vielä muutaman konkreettisen esimerkin, jotka kuvastavat väestönlaadun merkitystä kansakuntien ja koko maailman taloudelliselle, sosiaaliselle tai vaikkapa ekologiselle menestykselle.

Kun antirasismi ja heikko väestön laatu tappaa

Psykiatri Theodore Dalrymplen kirjoitus And Dying Thus Around Us Every Day kuvasi sitä, miten rasistiksi leimautumisen pelossa brittiläiset sosiaalivirkailijat ja julkisten sairaaloiden lääkärit eivät uskalla tai muuten halua auttaa värillisiä ihmisiä. Psykoottisia mustia miehiä jätetään hoitamatta, koska lääkärit ”eivät halua stigmatisoida ihmisiä ja yhteisöjä, joita on jo pitkään stigmatisoitu”.

Väkivaltaa kohtaavia mustia naisia ja lapsia jätetään auttamatta samasta syystä, kun väkivallan harjoittaja on musta. Dalrymple kertoo, miten nuori musta tyttö kuolee ottovanhempiensa kidutuksen kohteena, koska sosiaalivirkailija ja poliisi kieltäytyvät tekemästä usean lääkärin varoituksesta huolimatta mitään lapsen puolesta. Lapsen pelko äitiään kohtaan ohitetaan viittauksella länsi-intialaisten lasten vanhempien kunnioitukseen. Lapsi ei edes ole länsi-intialainen vaan afrikkalainen.

(Viime aikoina myös myös Helsingin Sanomissa on kerrottu, miten brittiviranomaisten pelko tulla leimatuksi rasistiksi yhdistettynä viranomaisten raukkamaisuuteen on estänyt heitä tarttumasta valtaviin yhteiskunnallisiin ongelmiin kuten lasten hyväksikäyttöön.)

Mustia nuoria miehiä on vuosien mittaan diagnostisoitu Englannissa varsin usein psykoottisiksi. Tästä on syytetty institutionalisoitua rasismia. Rasismi-leimaa pelkäävät lääkärit ovat siis erityisen varovaisia mustien miesten diagnosoimisessa psykoottisiksi, ja ilmeisesti tämän takia he ovatkin jättäneet useita psykoottisia ihmisiä ja heidän sukulaisiaan auttamatta.

BBC:n referoiman tutkimuksen mukaan afrokaribialaisperäinen mies sairastuu noin yhdeksän kertaa helpommin psykoosiin kuin valkoinen. Tutkimuksen mukaan institutionalisoitu rasismi ei selitä diagnoosien suurta määrää, vaan todellisten sairastumisten suuri määrä selittää diagnoosien suuren määrän.

BBC selittää mustien miesten psykoosien suurta määrää sosiaalisilla syillä. Mitään tutkimustuloksia BBC ei tosin tältä osin esitä. Sosiaalisten syitten lisäksi myös biologiset syyt vaikuttanevat. Professori Philip Rushtonin mukaan ihmisrotujen välillä onkin merkittäviä eroja henkisessä stabiilisuudessa.

inbred 2Serkusavioliitot alentavat väestön laatua

Serkusavioliitot ovat oleellinen osa monien Lähi-Idän ja Etu-Aasian kansojen kulttuuria. Serkusavioliitot aiheuttavat kuitenkin perinnöllisten sairauksien lisääntymistä väestössä.

Kolmasosa kaikista Englannissa syntyvien lasten perinnöllisistä sairauksista ilmenee pakistanilaisilla lapsilla. Pakistanilaisperäisiä on syntyvistä lapsista kuitenkin vain kolme prosenttia. Serkusavioliittojen vaikutus pakistanilaisten ja intialaisten muslimien äo:hon lienee myös merkittävä.

Serkusavioliittojen aiheuttamat henkilökohtaiset murhenäytelmät ovat hirvittäviä. BBC kertoo pakistanilaisperheestä, jonka kuudella lapsella on sama perinnöllinen sairaus, joka todennäköisesti tappaa lapset teini-ikäisinä.

YK tunnustaa erehtyneensä

Teoria ihmisten samanlaisuudesta syntyperästä riippumatta on saanut YK:nkin tekemään merkittäviä virhearvioita tulevaisuuden ennusteissaan.

YK:n alainen maailman terveysjärjestö WHO myönsi, että AIDS-epidemia ei tule koskaan leviämään Afrikan ulkopuolelle, toisin kuin YK oli kuvitellut. Pelkkä köyhyys ei selitä AIDS-epidemiaa eteläisessä Afrikassa ja siksi AIDS-epidemia ei ole ilmeisesti leviämässä muihin köyhiin maihin.

Kevin de Cock, WHO:n HIV / AIDS -osaston johtaja sanoi, että ei tule tapahtumaan yleistä AIDS-epidemiaa heteroseksuaalisella väestöllä Afrikan ulkopuolella:

Kymmenen vuotta sitten monet ihmiset sanoivat, että tällainen epidemia tulee puhkeamaan Aasiassa – Kiina oli erityinen huolenaihe.

(…) miksi tilanne on niin paha Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Kyseessä on monen tekijän yhteisvaikutus – enemmän prostituutiota, enemmän sukupuolitauteja, nuori väestö ja paljon samanaikaisia sukupuolisuhteita.

Seksuaalikäyttäytyminen on epäilemättä tärkeä asia mutta ei selitä kaikkia eroja populaatioden välillä. Vaikka partnerien määrä ei ole suurempi kuin Iso-Britanniassa, vaikuttaa siltä, että rinnakkaisia sukupuolisuhteita on runsaasti ja näin syntyy seksuaaliverkostoja, jotka ovat epidemologisesta näkökulmasta tehokkaampia levittämään infektioita.”

Toisin sanoen eteläisen Afrikan asukkaiden sukupuolikäyttäytyminen yhdistettynä ehkäisyn välttämiseen selittävät AIDS-epidemian todennäköisyyttä Afrikassa, mutta ei muualla kehitysmaissa. Professori Philip Rushtonin mukaan ihmisrotujen välillä onkin merkittäviä eroja seksuaalikäyttäytymisessä. Erot ovat osin biologisia.

Toisen kerran YK myönsi erehtyneensä raskaasti olettaessaan maailman väestönkasvun hidastuvan samalla tavalla Afrikassa kuin kaikkialla muuallakin. Maailman väestönkasvu on tulevaisuudessa dramaattisesti nopeampaa kuin on oletettu, koska YK:n mukaan Afrikka on erilainen:

Uusi tutkimus osoittaa, että Afrikassa tulee todennäköisesti tapahtumaan suuri väestömäärän kasvu – seuraavan 85 vuoden aikana väestö kasvaa noin 3,5 miljardista 5,1 miljardiin.

YK:n väestöosaston johtaja John Wilmothin mukaan tutkijat olettivat aiemmin, että Afrikka noudattaa samanlaisia trendejä kuin muuutkin maat, eli että väestön kasvu laskee ja ehkäisyn käyttö leviää. Näin ei Wilmothin mukaan ole kuitenkaan tapahtumassa.

Keinoja vaikuttaa väestönlaatuun

Väestön laatuun (ja määrään) voi tietysti vaikuttaa monella tapaa. Laadukkaan väestön syntyvyyttä voi sosiaalipoliittisin keinoin yrittää nostaa, kuten Singaporessa on tehty.

Kanada on onnistuneesti valikoinut maahantulijoita. Onnistumisen merkkinä voi pitää sitä, että maahanmuuttajien koulutustaso on korkeampi kuin kantaväestön. Tilanteessa, jossa Eurooppaan on haikailemassa lähinnä afrikkalaisia ja muslimeja, maahanmuuttajien valikoimista laadullisin perustein on harkittava täälläkin.

väestö 3Väestönlaadusta huolehtiminen nivoutuu Euroopassa voimakkaasti Afrikan ja joidenkin Lähi-Idän maiden kyvyttömyyteen ratkaista väestönkasvuongelmaansa. Ekologi Garret Hardin vaati maahanmuuton rajoittamista ekologisista syistä sellaisista maista jotka ovat kykenemättömiä ratkaisemaan väestöongelmaa. Hardin kirjoitti:

Opetus on ilmeinen: älkäämme tehkö globaalia ongelmasta, joka voidaan ratkaista lokaalisti. Voi kuulostaa tyylikkäältä lisätä adjektiivi globaali sellaisten ongelmien eteen jotka ovat laajalle levinneitä, mutta viisasta se ei ole. Esimerkiksi globaali nälkäongelma, globaali köyhyys tai globaali saastumisongelma.

Emme edisty väestöongelman suhteen, ja väestöongelma on kaiken nälän ja köyhyyden perussyy, ellemme deglobalisoi sitä. Populaatiot (…) ovat syntyneet lokaalisti, ja, päinvastoin kuin ilmaston saastuminen, pysyvätkin lokaaleina paitsi jos ihmiset epäviisaasti globalisoivat ne antamalla väestöylijäämien muuttaa paremmin hallittuihin maihin.

Globaali väestönkasvuongelma ratkeaa parhaiten, kun poistamme ongelman näennäisen globaalisuuden purkamalla ongelman moneksi lokaaliksi ongelmaksi, jotka on helpompi ratkaista.

Samalla edistämme eurooppalaisten hyvinvointia.

Jukka Aakula on matemaatikko, IT-ammattilainen, isä ja konservatiivi. Kiinnostuksen kohteina mm. yhteisöllisyys, luonto, evoluutio, uskonto, antropologia, taloushistoria sekä ihmisen ja ihmisrotujen biologia.

Jukka Aakula on matemaatikko, IT-ammattilainen, isä ja konservatiivi. Kiinnostuksen kohteina mm. yhteisöllisyys, luonto, evoluutio, uskonto, antropologia, taloushistoria sekä ihmisen ja ihmisrotujen biologia.

Information

This entry was posted on tammikuu 21, 2016 by in Tiede and tagged , , , , , , , .
%d bloggers like this: