SARASTUS

Kansallinen ja eurooppalainen, traditionalistinen ja radikaali verkkolehti

Voiko islamia ymmärtää?

JUKKA AAKULA

New York Times kysyy artikkelissa Cultural Clash Fuels Muslims Angry at Online Video:

Lännessä moni ihmettelee, miten muslimien tappaminen viharikoksessa ei aiheuta  samanlaista suuttumusta kuin tämä video. … monet egyptiläiset sanovat, että loukkaus heidän uskoaan kohtaan oli suurempi hyökkäys kuin hyökkäys elävää ihmistä kohtaan. ”Kun loukkaat jotakuta, loukkaat vain yhtä ihmistä, sanoi 42-vuotias jalokiviseppä Ahmed Shobaky, 42. “Mutta kun loukkaat uskoa, loukkaat koko kansaa joka kokee tuskaa.”

New York Timesin kysymys heijastelee länsimaisen liberaalin vilpitöntä halua ymmärtää, miksi Lähi-Idässä riehutaan Muhammedia pilkkaavan marginaalisen elokuvan takia. ”Miten on mahdollista, että marginaalinen elokuva synnyttää jopa enemmän suuttumusta kuin muslimien tappaminen viharikoksessa?”. Ylläoleva New York Timesin lainaus antaa jo eräänlaisen vastauksen:  ”kun loukkaat uskoa, loukkaat koko kansaa joka kokee tuskaa”. Mutta vastaus vain lisää länsimaisen liberaalin hämmennystä.  ”Onhan ihmishengen menetys nyt pahempi asia kuin jonkun jumalan tai profeetan kuviteltu kunnia.”

Lopulta länsimainen liberaali kuitenkin tuskastuu ja toteaa, että muslimit – tai mieluummin kaikkien uskontojen kiihkoilijat – ovat ääliöitä. Professori Esko Valtaoja kirjoitti Turun Sanomissa otsikolla ”Islamin todelliset viholliset”:

En ole varmaan ainoa, jonka mieleen uutisia katsellessa väkisinkin nousee poliittisesti täysin epäkorrekti ajatus: ”Siellä ne rättipäät taas riehuu.” Jos profeetta Muhammadia tökerösti pilkkaava elokuva on ääliömäinen teko, niin vähintään yhtä ääliömäistä on viattomia länsimaalaisia vastaan kohdistunut mellakointi ja väkivalta. Mielenosoittajat itse tekevät juuri sitä, mitä vastaan he protestoivat: vetävät lokaan uskontonsa ja kulttuurinsa.

Sopii myös muistaa, että länsimaissa kaikkia uskontoja kyseenalaistetaan koko ajan, enemmän tai vähemmän sivistyneesti. Yksi uskonto ei voi vaatia itselleen yleismaailmallista ehdotonta koskemattomuutta, kun sitä ei muillekaan enää sivistysvaltioissa taata.

Länsimainen liberaali pehmentää yleensä sanomaansa esimerkiksi muistuttamalla, että kaikki muslimit eivät ole kiihkoilijoita. Valtaoja jatkaa:

KAIKKI KUNNIA Suomen muslimiyhteisölle, joka selväsanaisesti tuomitsi sekä elokuvan että väkivallan, ja muistutti islamin opettavan, että vääryyttä ei voi korjata vääryydellä. ”Kun provosoidumme, emme toimi uskontomme hengessä, vaan lisäämme pahuutta ja kaaosta.”

Minuakin suututtivat USA:n diplomaattien murhat Libyassa. Mutta eniten minua tuskastuttaa se, että länsimaat ja erityisesti länsimaiset liberaalit eivät kykene ymmärtämään tai ehkä pikemminkin hyväksymään sitä totuutta, että muslimimaissa ajatellaan aivan eri tavalla kuin läntiset liberaalit ajattelevat.

”Kun loukkaat jotakuta, loukkaat vain yhtä ihmistä, mutta kun loukkaat uskoa, loukkaat koko kansaa joka kokee tuskaa.”

Miksi tätä on vaikea ymmärtää ?

Professori Valtaoja muistuttaa vielä muslimeille, että ”länsimaissa kaikkia uskontoja kyseenalaistetaan koko ajan, enemmän tai vähemmän sivistyneesti”Tämä on totta, mutta monissa enemmän tai vähemmän sivistyneissä muslimimaissa kuten Jordaniassa taas mitään uskontoja ei saa pilkata.

Tieteellinen selitys

Moraalipsykologian tutkija ja University of Virginian professori Jonathan Haidt puhuu kirjassaan The Righteous Mind: Why Good People Are Divided by Politics and Religion siitä, miten länsimaisen liberaalin on ylipäätään vaikea ymmärtää, miten muut kuin liberaalit ajattelevat.

Haidt on itse vasemmistoliberaali juutalainen ja hänellä on ollut omien sanojensa mukaan vaikeus ymmärtää konservatiivien ajattelua.  (Sanottakoon nyt tässä painokkaasti, että sanalla ymmärtää tarkoitan sanan alkuperäistä merkitystä, enkä sen uuskielistä merkitystä  hyväksyä.)

Haidtin mukaan ihmisten välinen yhteistyö perustuu kolmeen evoluution valintatekijään – sukulaisuuteen, vastavuoroisuuteen ja ryhmävalintaan – ja siksi ihmisten moraalilla on vääjäämättä monta kivijalkaa, kuten

1. Huolenpito, josta kumpuaa varsinkin vasemmistoliberaalien painottama yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden tavoite.
2. Vapaus, josta kumpuaa libertaarien kammo valtion harjoittamaa pakkovaltaa kohtaan
3. Lojaalisuus sisäryhmää kohtaan, mistä kumpuaa konservatiivien tietynlainen ryhmähenkisyys eli kollektiivisuus.

Koska eri ihmiset painottavat moraalin eri kivijalkoja hyvin eri tavalla, muiden moraalin ymmärtäminen on vaikeaa. Mutta Haidtin mukaan vasemmistoliberaalin on oleellisesti vaikeampi ymmärtää konservatiivia kuin konservatiivin liberaalia, koska konservatiivin moraali kyllä sisältää kaikki kolme elementtiä, mutta vasemmistoliberaalin korkeintaan kaksi ensimmäistä.

Liberaalin on Haidtin nukaan vaikea ymmärtää tai hyväksyä lojalismia. Lojalistilla on sisäryhmä-ideologia, joka on toisaalta yksi kivijalka ihmisten väliselle yhteistyölle, mutta sisältää aina myös ihmisten jakamisen meihin ja muihin siihen liittyvine tunnettuine riskeineen.  Usein liberaali reagoi  lojalismiin leimaamalla lojalistin ääliöksi tai pahaksi.

Muslimi, jonka mielestä koko kansan loukkaaminen on pahempaa kuin yksilön tappaminen tai jonka mielestä itsemurhapommittaja on yhteisönsä arvokkain jäsen, on lojalisti. Muslimi ei esimerkiksi ajattele, että ”ääliömäistä on viattomia länsimaalaisia vastaan kohdistunut mellakointi ja väkivalta”, koska länsimaiset ihmiset ovat kollektiivisessa vastuussa puheena olevasta videosta.

Kansalliskonservatiivi, joka suuttuu Mannerheimin esittämisestä mustana afrikkalaisena, on itse asiassa  myös lojalisti. Väitän, että fiksulla kansalliskonservatiivilla on liberaalia paremmat edellytykset ymmärtää islamia ja ehkä jopa löytää toimivia ratkaisuja länsimaiden ja islamin konfliktin aiheuttamien haittojen rajoittamiseksi.

Muslimin lojaliteetti on siinä mielessä erityistä, että se on aina ensi sijassa lojaliteettia lähimpiä sukulaisia ja omaa heimoa kohtaan. (Lähde: antropologi Philip Salzmann Culture and Conflict in the Middle East). Heimoidentteettiin kuuluu sisäkkäinen (nested) lojaliteetti: heimolainen taistelee veljensä rinnalla serkkuaan vastaan, serkkunsa rinnalla pikkuserkkuaan vastaan, toisen shian rinnalla sunnia vastaan ja sunnin rinnalla ristiretkeläisiä vastaan. Mitään ristiriitaa tässä ei ole koska jokaisessa konfliktissa heimolaisen kuuluukin ottaa kantaa sen puolesta joka on hänelle lähempää sukua patrilineaarisesti (=isälinjaa).

Sukulaisuus on kuitenkin jossain määrin rekostruoitavissa ja laajennettavissa koskemaan vaikkapa samanuskoisia niin kuin Muhammed onnistui nerokkaasti tekemään. Minkään universaalisen ihmisyyden kanssa tällä samanuskoisten ummah’lla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä – se on pohjimmiltaan vain laajennettu heimo.

Heimolainen auttaa omiaan – ei rakkaudesta sukulaisiaan kohtaan vaan lähinnä vain siksi että muuten hän menettäisi kunniansa. Kansalliskonservatiivi voi myös ymmärtää, että omiensa silmissä Valtaojan ylistämä maltillinen muslimi voi olla pikemmin petturi tai vapaamatkustaja.

Länsimainen liberaali luottaa usein siihen että järjen ääni saa Jihadin loppumaan: Jihadisti haaskaa tästä näkökulmasta tarkasteltuna nuoren elämänsä mielettömän asian hyväksi ja aiheuttaa ongelmia koko ympäristölleen. Monet Euroopan muslimeista ovatkin maltillistuneet, hylänneet Jihadin tai eivät ainakaan aktiivisesti osallistu siihen. Jihadin hylänneet maltillistuneet tai maallistuneet muslimit edustavat länsimaisen liberaalin näkökulmasta valistusta ja siis hyvää.

Islamin näkökulma on erilainen. Jihadisti on yhteisönsä kunnioitettu jäsen – nuori mies tai nainen, joka taistelee oman yhteisönsä puolensa. Uskontotieteilijä Scott Atran kertoo:

Sheikki Hamed Al-Betawi, Hamasin hengellinen johtaja, kertoi minulle Nablusissa: ”Ne jotka ryhtyvät marttyyriksi eivät ole toivottomia tai köyhiä ihmisiä vaan väkemme parhaimmistoa, koulutettuja ja menestyneitä. He ovat älykkäitä ja tuntevat taistelutekniikat, joita käyttävät taistelussa miehittäjää vastaan.”

Tilastot, joita minä ja muut olemme keränneet, vahvistavat paljolti sen mitä Al-Betawi väitää – useimmat Hamasin itsemurhapommittajat ovat koulutettuja – esimerkiksi  collegen käyneitä – ja ovat keskimääräistä paremmin toimeentulevista perheistä.”

Jihadisti edustaa  lyhyesti sanottuna yhteisönsä parasta nousevaa polvea.

Islamin valta (Ummah) on Islamin näkökulmasta julkishyödyke. Jihadisti osallistuu julkishyödykkeen tuottamiseen. Ne, jota eivät osallistu vaikka ikänsä puolesta siihen kykenisivät, ovat vapaamatkustajia.

Vapaamatkustajan ongelma on hyvin tunnettu ongelma kaikessa julkishyödykkeen tuottamisessa:

Vapaamatkustajan ongelma on tilanne, jossa yksittäinen toimija hyötyy muiden panostuksesta antamatta omaa osuuttaan. Esimerkiksi henkilö, joka ei maksa matkastaan julkisessa kulkuvälineessä on vapaamatkustaja, koska hän käyttää palvelua, joka on muiden kustantama. Jos jokainen maksaisi matkastaan, lipun hinta olisi kaikille alhaisempi.

Täsmällisemmin taloustieteen käsitteillä ilmaistuna kyse on siitä, että toimijalla ei ole kannustetta ottaa huomioon käyttäytymisensä laajempia vaikutuksia.

Kannuste on harvoin taloudellinen. Esimerkiksi talkoisiin osallistutaan pikemmin osallistumisen ilosta tai siksi että osallistumattomia katsotaan pahasti. Osallistumisen ilo, yhteisön arvojen sisäistäminen, suuttumus yhteisön puolesta tai rangaistuksen pelko ajavat jihadistejakin osallistumaan Ummah’n tuottamiseen eli Jihadiin.

Miten kansalliskonservatiivi suhtautuu muslimiin ?

Muslimi on siis lojalisti ja hänellä on sisäryhmä-moraali. Länsimaissa arabeja on usein kuvattu veteliksi ja kieroiksi ihmisiksi, jotka syyttävät kaikista ongelmista muita vaikkapa USA:ta, mutta tämä on lopulta täysin epäoleellista.

Muslimi on lojalisti. Muslimien parhaimmisto – ja puhun nyt parhaimmistosta jihadistin, en liberaalin näkökulmasta – on valmis haastamaan länsimaat ja kuolemaan uskonsa puolesta. Huonompikin muslimi kuitenkin loukkaantuu, mikäli hänen uskoaan loukataan ja voi loukkaantuessaan polttaa USA:n lipun  tai suurlähetystön – tai äärimmäisessä tapauksessa muuttua jihadistiksi.

Jihad on uhka länsimaille. Ottakaamme uhka vastaan. Suhtautukaamme uhkaan innostuneesti. On toki mahdollista, että uhka jossain vaiheessa väistyy esimerkiksi siksi, että maallistuminen islamilaisissa maissa etenee. Se, eteneekö maallistuminen ja väistyykö uhka, ei ole meidän päätettävissämme eikä sen suotavuus meidän arvioitavissamme. Jihadistia ei ole syytä halveksia vaan pikemmin kunnioittaa, koska omasta arvomaailmastaan hän toimii oikein. Hän on valmis kuolemaan taistelussa oman sisäryhmänsä puolesta ulkoryhmää eli ristiretkeläisiä vastaan.

Jukka Aakula on matemaatikko, IT-ammattilainen, isä ja konservatiivi. Kiinnostuksen kohteina mm. yhteisöllisyys, luonto, evoluutio, uskonto, antropologia, taloushistoria sekä ihmisen ja ihmisrotujen biologia.

Information

This entry was posted on syyskuu 19, 2012 by in Politiikka ja ideologia, Tiede and tagged , , .
%d bloggers like this: