
CHRISTIAN HEIKKONEN
–
Hyvät naiset ja herrat,
Katsokaa ympärillenne! Teidän näköisenne, hyvät läsnäolijat, on tämän maan tulevaisuus. Te olette tämän kansan etuvartio, sillä te jaksatte ja te kehtaatte. Te kehtaatte tehdä työtä tämän kansan ja maan puolesta.
Suomi ei herää, kansa ei nouse. Tällaiset spontaanit räjähdysmäiset ilmiöt ovat historiassa varsin harvinaisia, ja ne tarvitsevat tarkat olosuhteet tapahtuakseen. Ilman etuvartion määrätietoista suuntaa kansallinen herääminenkin latistuu ennen alkamistaan.
Teistä saattaa tuntua hölmöltä ajatella itseänne kansan etuvartiona. Eihän kukaan teistä ole Snellman, Schauman saati Aleksis Kivi?!
Mutta.
Moni nykyisin etuvartioon liitetyistä merkkihenkilöistä ei koskaan saanut nähdä tekemänsä työn yhteiskunnallisia vaikutuksia. Monet heistä siirtyivät ajasta ikuisuuteen ilman suurta kansansuosiota, mahdollisesti jopa luullen työnsä menneen aivan hukkaan.
He eivät saaneet suuria kansan massoja liikkeelle, mutta heidän panoksensa olivat silti mittaamattoman arvokkaita. Ilman heitä emme olisi täällä tänään. Mitättömiltä tuntuvista pienistä virroista kasvoi suuri joki.
Älkääkä ymmärtäkö väärin. Suomen kansa on osoittanut tahtonsa olemassaoloon sekä lunastanut ryssältä oikeutensa selviytyä. Mutta jos puhutaan tarkemmin työnsä hedelmistä, veteraanit saivat heille kuuluvan kunnianpalautuksen vasta 90-luvun saatossa. Tätä ennen heitä hyljeksittiin ja olikin yleistä kuulla ”mitäs läksitte” -puheita nuorison suusta. Enemmistö veteraaneista ehti jo menehtyä ennen kunnianpalautusta saati Neuvostoliiton hajoamista.
Joten, monesta teistä saattaa tuntua, että panostus on tyhjä ja turha, mutta silläkin on palkkansa. Te ette todennäköisesti pääse nauttimaan työnne hedelmistä eläissänne, mutta lapsenne ja lapsenlapsenne toivottavasti pääsevät.
Maamme tulevaisuus on kiinni meistä, meidän ei auta odottaa yht’äkkistä kansan heräämistä. Yksi konkreettisimpia asioita Isänmaan hyväksi on jälkikasvu. Mitä alhaisempi syntyvyys on, sitä suurempi vaikutus yksittäisen ihmisen panoksella siihen on. Ei auta odotella taianomaista ja utopistista yhteiskunnan tilaa, jossa kaikki on hyvin ja kehtaa hommata lapsia tähän maailmaan. Lapset ovat se muutoksen tuuli tähän yhteiskuntaan, ilman meidän panostamme syntyvyydessä yhteiskunta ei tule myöskään ssavuttamaan sitä idealisoitua tilaa, josta monet haaveilevat.
Tiivistettynä: lasten kautta me perimme tämän maan!
On isät täällä taistelleet
ja uskoneet ja toivoneet,
Me saimme saman asunnon,
ja samat vaiheet meidän on.
Ja meidän polkuamme taas
saa lapsemmekin taivaltaa,
he kyntää kerran peltomme
ja uskoo kuin me uskomme.
Hyvää itsenäisyyspäivää Suomi!
–
–
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.