Miten Ranska hunnutetaan
TIMO HÄNNIKÄINEN – Kun Michel Houellebecqin viimeisin romaani Alistuminen (Soumission, 2015) oli uunituore, ranskalainen vasemmistolehti Liberation totesi, että sen myötä ”äärioikeiston ajatukset ovat saapuneet korkeakirjallisuuteen.” Samanlaisia äänenpainoja kuultiin muualtakin. … Lue loppuun
Mikko Aspan haastattelu
Mikko Aspa tunnetaan suomalaisen vaihtoehtokulttuurin monitoimimiehenä, joka pyörittää jatkuvasti päätähuimaavaa määrää eri hankkeita. Aspan projekteista tunnetuimpia lienevät brutaalia power electronicsia esittävä Grunt ja black metal –yhtye Clandestine Blaze. Omien projektiensa … Lue loppuun
Natsikeikalla mamupizzeriassa
JARNO ALANDER – Tunnetusti Suomi kriisiytyy kovaa vauhtia niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin henkisestikin. Yliturvonnut julkinen sektori huojuu viime jaloillaan. Uutiset koko ajan kiihtyvästä ns. kulttuurisesta rikastuksesta seuraavat toisiaan niin nopeasti, … Lue loppuun
Pohjoinen ulottuvuus
TIMO HÄNNIKÄINEN – Symbolismiin on taidesuuntauksena perinteisesti liitetty kaksi tunnusmerkkiä: ranskalaisuus ja subjektiivisuus. Kirjallisuuden symbolismin henkinen keskus oli alkujaan Pariisi, ja Charles Baudelairen ja J.-K. Huysmansin persoonallisuuskultit ovat antaneet symbolistiselle … Lue loppuun
In memoriam: Christopher Lee
JARNO ALANDER – Tieto Sir Christopher Frank Carandini Leen kuolemasta levisi maailmalle 11.6.2015. Lee oli menehtynyt muutamia päiviä aikaisemmin lontoolaisessa sairaalassa, jossa hän oli vähän ennen kuolemaansa viettänyt 93-vuotispäiviään. … Lue loppuun
Pentti Linkola ja natsismi
PETTERI HILLEBRAND – Kirjoissaan Pentti Linkola viittaa natseihin 49 kertaa. Lukuun sisältyy myös jokin viittaus fasismiin: Linkola ei tee selvää eroa natsismin ja fasismin välillä. Olen jakanut viittaukset neljään … Lue loppuun
Knausgård ja kykloopit
JOAKIM ANDERSEN (suomentanut Alarik Notis) – Ruotsalaista julkisuutta ei voi pitää terveenä. Siinä infantiili banalisaatio yhdistyy hyperpolitisoitumiseen ja tämä politisoituminen on monella tavalla banaaliuden edellytys. Kun yhä isompi osa … Lue loppuun
Suomi ja metsän pyhyys
TIMO HÄNNIKÄINEN – Kiintein osa kanonisoitua suomalaista kansallismaisemaa on epäilemättä metsä. Kun suomalaiset kuvataiteilijat alkoivat 1800-luvun puolivälissä pohtia, mitä erityistä annettavaa köyhällä pohjoisella kansalla oli eurooppalaiselle maalaustaiteelle, he kiinnittivät … Lue loppuun
Modernin Suomen varjohistoriaa
TIMO HÄNNIKÄINEN – Rationaalisuudellaan ylpeilevien länsimaiden historia on täynnä erilaisia salatieteellisiä virtauksia, esoteerisia oppeja ja uskonlahkoja aina antiikin päivistä saakka. Erityisen kiintoisaa on se, miten salatieteellinen puoli on nivoutunut yhteen … Lue loppuun
Efeson Herakleitos: filosofian komeus ja surkeus
JUHANI SARSILA – Hengen paloa todistamaan riitti ennen filosofin, runoilijan tai säveltäjän kasvo- tai rintakuva, hengen symboli. Sotilaat ja urheilijat ovat aina saaneet poseerata koko komeudessaan elämänvoiman ja kauneuden … Lue loppuun
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.