Volter Kilven ”Kirkolle” – kielen ja luonnon monimuotoisuudesta
JUSSI UOTILA – Kirkolle (1937) päättää Volter Kilven kuuluisan Saaristosarjan, jonka aikaisemmat osat ovat Alastalon salissa (1933) sekä Pitäjän pienempiä (1934). Sarja muodostaa temaattisen kokonaisuuden, mutta jokainen osa on luettavissa … Lue loppuun
Suomalainen toteemieläin
J. J. SUUTARINEN – (Kirjoitus on katkelma J. J. Suutarisen kirjasta ”Mytologian taju”, joka ilmestyy 10.12. Kiukaan julkaisemana ja on ennakkotilattavissa kustantamon verkkokaupasta.) – Bronislaw Malinowski huomauttaa, että alkukantaisen ihmisen … Lue loppuun
Antropomorfismin puolustus
JEF COSTELLO (suomentanut Timo Hännikäinen) – ”Minusta tuo on inhimillistämistä,” sanoi eläinlääkäri. Olin tuonut kissani rutiinitarkastukseen ja kuvailin jotain sen tekemää söpöä juttua. En muista, mitä se oli (tämä tapahtui … Lue loppuun
Sibelius ja metsän jumala
CHRISTOPHER PANKHURST (suomentanut Timo Hännikäinen) Tapiola on Jean Sibeliuksen viimeinen merkittävä sävellystyö. Sen tilasi newyorkilainen kapellimestari Walter Damrosch vuoden 1926 alussa ja se sai ensiesityksensä saman vuoden tapaninpäivänä. Damrosch … Lue loppuun
Pentti Linkolan haastattelu (osa 3)
Sarastus julkaisee kolmessa osassa kalastaja Pentti Linkolan syvähaastattelun. Haastattelun ovat tehneet Linkolan kotona Mikko Kuronen ja Timo Lampila, ja sen englanninkielinen versio on ilmestynyt Quadrivium-lehdessä joulukuussa 2014. Haastattelun aiemmat osat löytyvät … Lue loppuun
Pentti Linkolan haastattelu (osa 1)
Sarastus julkaisee kolmessa osassa kalastaja Pentti Linkolan syvähaastattelun. Haastattelun ovat tehneet Linkolan kotona Mikko Kuronen ja Timo Lampila, ja sen englanninkielinen versio on ilmestynyt Quadrivium-lehdessä joulukuussa 2014. Ensimmäisessä osassa puhutaan muun … Lue loppuun
Ikuinen paluu valkokankaalla
TIMO HÄNNIKÄINEN – Olen allerginen sellaiselle tulkintatavalle, jossa taideteoksesta poimitaan jotakin poliittisesti vääräoppista tai epäilyttävää ja arvotetaan kokonaisuus sen perusteella. Siinä on kunnostautunut erityisesti poliittinen vasemmisto, mutta sen piiristä tapa … Lue loppuun
Suomi ja metsän pyhyys
TIMO HÄNNIKÄINEN – Kiintein osa kanonisoitua suomalaista kansallismaisemaa on epäilemättä metsä. Kun suomalaiset kuvataiteilijat alkoivat 1800-luvun puolivälissä pohtia, mitä erityistä annettavaa köyhällä pohjoisella kansalla oli eurooppalaiselle maalaustaiteelle, he kiinnittivät ensimmäiseksi … Lue loppuun
Humaaneja kannibaaliapinoita
JUHANI SARSILA Keskiajan yliopistossa opiskelijat maksoivat suoraan opettajille. Rahastava byrokratia kasvoi varsin myöhään. Jos opettajasta ei pidetty, hänen luennoillaan ei käyty. Se ei tarkoita sitä, että boikotoitu luennoitsija olisi … Lue loppuun
Sosiaalisesta ja ekologisesta tasapainosta
TIMO HÄNNIKÄINEN Valtavirran konservatiivisilla ja kansallismielisillä liikkeillä on tapana suhtautua ympäristöliikkeeseen ja luonnonsuojeluun epäluuloisesti tai jopa vihamielisesti. Näin on myös Suomessa. Perussuomalaisten ympäristöpoliittiset kannanotot ovat sisältäneet muun muassa vaatimuksia turpeennoston … Lue loppuun
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.