Pakko hajota
TENHO KIISKINEN – Antroposeeni tarkoittaa aikakautta, joka on niin voimakkaasti ihmisen toiminnan muokkaama, ettei erillistä luontoa ole enää olemassa. Antroposeeni on kauniimpi sana kuin eremotsooninen, joka tarkoittaa ihmisen yksinäisyyttä lajikadon … Lue loppuun
Päivä, jona Avara luonto kiellettiin
M. A. MERETVUO – Vaikka monikaan ei kiinnittänyt asiaan tuolloin huomiota, muistan sen päivän, jona Avaran luonnon esittäminen televisiossa kiellettiin. Kielto ei oikeastaan tullut kenellekään yllätyksenä, eikä herättänyt yleistä keskustelua. … Lue loppuun
Volter Kilven ”Kirkolle” – kielen ja luonnon monimuotoisuudesta
JUSSI UOTILA – Kirkolle (1937) päättää Volter Kilven kuuluisan Saaristosarjan, jonka aikaisemmat osat ovat Alastalon salissa (1933) sekä Pitäjän pienempiä (1934). Sarja muodostaa temaattisen kokonaisuuden, mutta jokainen osa on luettavissa … Lue loppuun
Suomalainen toteemieläin
J. J. SUUTARINEN – (Kirjoitus on katkelma J. J. Suutarisen kirjasta ”Mytologian taju”, joka ilmestyy 10.12. Kiukaan julkaisemana ja on ennakkotilattavissa kustantamon verkkokaupasta.) – Bronislaw Malinowski huomauttaa, että alkukantaisen ihmisen … Lue loppuun
Antropomorfismin puolustus
JEF COSTELLO (suomentanut Timo Hännikäinen) – ”Minusta tuo on inhimillistämistä,” sanoi eläinlääkäri. Olin tuonut kissani rutiinitarkastukseen ja kuvailin jotain sen tekemää söpöä juttua. En muista, mitä se oli (tämä … Lue loppuun
Sibelius ja metsän jumala
CHRISTOPHER PANKHURST (suomentanut Timo Hännikäinen) Tapiola on Jean Sibeliuksen viimeinen merkittävä sävellystyö. Sen tilasi newyorkilainen kapellimestari Walter Damrosch vuoden 1926 alussa ja se sai ensiesityksensä saman vuoden tapaninpäivänä. … Lue loppuun
Ikuinen paluu valkokankaalla
TIMO HÄNNIKÄINEN – Olen allerginen sellaiselle tulkintatavalle, jossa taideteoksesta poimitaan jotakin poliittisesti vääräoppista tai epäilyttävää ja arvotetaan kokonaisuus sen perusteella. Siinä on kunnostautunut erityisesti poliittinen vasemmisto, mutta sen piiristä tapa … Lue loppuun
Suomi ja metsän pyhyys
TIMO HÄNNIKÄINEN – Kiintein osa kanonisoitua suomalaista kansallismaisemaa on epäilemättä metsä. Kun suomalaiset kuvataiteilijat alkoivat 1800-luvun puolivälissä pohtia, mitä erityistä annettavaa köyhällä pohjoisella kansalla oli eurooppalaiselle maalaustaiteelle, he kiinnittivät … Lue loppuun
Humaaneja kannibaaliapinoita
JUHANI SARSILA Keskiajan yliopistossa opiskelijat maksoivat suoraan opettajille. Rahastava byrokratia kasvoi varsin myöhään. Jos opettajasta ei pidetty, hänen luennoillaan ei käyty. Se ei tarkoita sitä, että boikotoitu luennoitsija olisi ollut … Lue loppuun
Sosiaalisesta ja ekologisesta tasapainosta
TIMO HÄNNIKÄINEN Valtavirran konservatiivisilla ja kansallismielisillä liikkeillä on tapana suhtautua ympäristöliikkeeseen ja luonnonsuojeluun epäluuloisesti tai jopa vihamielisesti. Näin on myös Suomessa. Perussuomalaisten ympäristöpoliittiset kannanotot ovat sisältäneet muun muassa vaatimuksia … Lue loppuun
SARASTUS 
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.