Mumisevan Joen probleema

Z MAN   (suomentanut Jarno Alander)

–

Muuan sanonta jota mummot tapasivat muinoin toistella lastenlapsilleen kuuluu ”varo mitä toivot, sillä se saattaa toteutua”.

Kun saa haluamansa, joutuu usein myös kohtaamaan yllättävät, usein epämieluisat sivuvaikutukset. Sanonnan logiikka piilee siinä, että haluaminen ja toivominen on lyhytnäköistä. Ihminen joka haluaa jotain, haluaa sen mahdollisimman pian. Kun haluamansa asian saa, joutuu kohtaamaan siihen liittyvät pitkäaikaisvaikutukset vasta myöhemmin. Tämän asian hallitseva luokkamme joutuu kohtaamaan kuluvana vuonna.

Vuoden 2016 vaaleista tuli identiteettiä määrittelevä tapahtuma hallitsevalle luokalle ja heidän palvelijoilleen. Tuolloin muodikas ajatus oli, että Donald Trump on pelkkä maalaistollo ja kaikki hänen kannattajansa olivat toinen jalka haudassa kulkevia, historiaan roskakoriin tuomittuja menneisyyttä haikailevia tomppeleita. Nämä ihmiset sanoivat täsmälleen samaa Hillary Clintonista vuonna 2008, mutta nyt he olivat sen sijaan vakuuttuneita, että juuri hänessä oli Amerikan tulevaisuus. Luksusaatteiden luonteeseen kuuluu oleellisesti, ettei niillä ole mitään pysyvää totuusarvoa. Vain niiden tapauskohtaisella moraalisella painoarvolla on merkitystä. Vuonna 2008 kaikki hyvät ihmiset pilkkasivat Clintonia. Vuonna 2016 he rakastivat häntä yli kaiken.

Kun äänestäjät hylkäsivät nämä luksusaatteet vuoden 2016 vaaleissa, Trumpin vastustaminen muuttui muodikkaasta luksusaatteesta moraaliseksi välttämättömyydeksi. Ennen vaaleja Trumpin vastustaminen oli kuin mikä tahansa muoti-ilmiö siinä mielessä, että se oli puhtaan performatiivistä. Paremmisto varmistui paremmuudestaan toistelemalla muodikkaita fraasejaan toisilleen ja suurelle yleisölle. Mutta kun Trump ja hänen kannattajansa vetivät heiltä maton jalkojen alta, Trumpin vastustamisesta tuli heidän identiteettinsä koko perusta. Kaikki mitä he olivat ja edustivat, perustui Trumpin vihaamiselle.

Tämä on hyvin tärkeä havainto, koska jos rakentaa koko identiteettinsä jonkin ryhmän tai ryhmäidentiteetin vastustamiseelle, rajaa samalla kompromissit tai yhteistyön kyseisen ryhmän kanssa mahdollisuuksien ulkopuolelle. Luokkatietoisuus heräsi uudelleen hallitsevan luokan ihailijoissa, ja viha kansan syviä rivejä kohtaan muutui olennaiseksi osaksi heidän identiteettiään. He katsoivat olevansa moraalisesti massojen yläpuolella, ja että heidän tehtävänsä olisi ohjata ja kouluttaa heitä. Kun kansa torjui heidät, he eivät enää kyenneet muuttamaan suhtautumistaan uutta todellisuutta vastaavaan muotoon. Tästä syystä yhteistyö Trumpin kanssa oli jo lähtökohtaisesti mahdotonta. Trumpista eroon pääseminen oli heidän olemassaolonsa tarkoitus. Neljän vuoden ajan he juonittelivat, miettimättä sen enempää mitä seuraisi kun he saavuttavat haluamansa. He huijasivat omissa esivaaleissaan estääkseen Bernie Sandersia pääsemästä presidenttiehdokkaaksi, koska hän olisi hävinnyt Trumpille. Sandersin sijaan he kokosivat rivinsä mitäänsanomattoman urapoliitikon ympärille. He tekivät kaikkensa ”vahvistaakseen” vaaleja ja istuttaakseen muumion Valkoiseen taloon.

Nyt heillä on dementiapotilas johtamassa Yhdysvaltain hallitusta. Päivä päivältä käy selvemmäksi, että Mumiseva Joe on vakavassa älyllisessä alamäessä. Hän ei ole edes parhaimmillaan ollut laatikon terävin veitsi, mutta nyt hän vaikuttaa vanhainkodin ikkunan edessä itsekseen höpisevältä vanhukselta. Olemme jo nyt päässeet pisteeseen, jossa häntä ei uskalleta päästää muiden maiden johtajien puheille. Tuskin kukaan yllättyy, jos hän ei lähitulevaisuudessa kykene hoitamaan muitakaan tehtäviään.

Tässä jälleen uusi esimerkki siitä, miten meitä paremmat ihmiset eivät ole sellaisia superrikollisia jollaisiksi monet suuren kuilun tällä puolella heidät kuvittelevat. Eteläaasiaisella rahalla saatiin ostettua varapresidentin paikka yhdelle heidän omistaan, mutta ilmeisesti kukaan ei tosissaan pohtinut, mitä sitten tehdään, kun Bidenin pakasta tippuvat loputkin kortit ja hänet on pakko panna viralta. Poliittinen luokka yritti kahdesti syrjäyttää Trumpia onnistumatta siinä, vaikka Trumpin oma puolue ilmoitti olevansa valmis tukemaan yritystä. Pian heille tulee tarve poistaa heidän itsensä virkaan asettama tyyppi.

Tietenkin jos Biden olisi pelkkä kuolaava vihannes, hänestä pääsisi eroon helposti. Mutta älyllinen rappeutuminen ei etene näin. Bidenin kaltaisilla ihmisillä on hyvät ja huonot päivänsä, ja jokaiseen päivään mahtuu parempia ja huonompia hetkiä. Ajan myötä huonot hetket muuttuvat pidemmiksi ja huonoja päiviä tulee yhä enemmän. Mumina-Joe saattaa viettää kuukausia rajatapauksena ennen kuin käy päivänselväksi, ettei hän enää kykene presidentiksi. Tämä ei muodosta ongelmaa, jos seuraavien neljän vuoden aikana ei tapahdu mitään merkittävää, mutta tämä lienee turha toivo.

Lisäksi on muistettava että Valkoinen talo muistuttaa entisaikojen kuninkaiden hovia. Kaikilla hovissa hännystelevillä on oma agendansa ja he edustavat hyvin kapeita intressiryhmiään. Heikko johtaja on aina ihanteellinen hovihännystelijöiden kannalta. Lisäksi sopassa on mukana Bidenin vaimo, josta on hyvää vauhtia kuoriutumassa oman sukupolvensa Edith Wilson (*). Ei ole vaikea kuvitella miten pelurit Bidenin hallituksessa saattavat havaita tilaisuuden käyttää tilannetta hyväkseen, ja tarjota vastineeksi lupausta pysyä hiljaa Bidenin terveydentilasta.

Kuvitellaan tilanne, jossa Kamala Harris, Nancy Pelosi ja Chuck Schumer lyövät päänsä yhteen, keksivät jonkin tavan hankkiutua Bidenistä eroon ja asettaa Harris hänen paikalleen. Heidän olisi saatava valtaosa hallituksesta puolelleen, tai sitten saatava läpi laki, joka mahdollistaa komission luomisen Bidenin terveydentilaa arvioimaan. Koko hallitus ajautuisi kriisiin. Kongressin kannatus lähestyy jo nyt yksinumeroisia lukemia ja puolet kansasta uskoo että vaalit olivat epärehelliset. Kriisi saattaisi syttyessään karata hyvin nopeasti käsistä täydellisesti.

Vaikka sattuisikin ihme, ja Biden tekisi hallitsevalla luokalle palveluksen kuolla kupsahtamalla, he kohtaisivat edelleen tosiasian että Harrisilla ei ole kannatusta. Valtaosa hänen omasta puolueestaan pitää häntä rasittavana älykääpiönä. Yleisö luultavasti aluksi innostuisi hänestä, mutta muutaman julkisen puheen jälkeen he tajuaisivat, että ottaisivat mieluummin syöpädiagnoosin kuin Kamala Harrisin televisioruuduilleen. Hänestä tulisi nopeasti poikkeuksellisen ärsyttävä versio Gerald Fordista, tilapäisratkaisu josta pyrittäisiin pääsemään eroon mahdollisimman nopeasti.

Hallitseva luokka sai mitä halusi. Paha oranssi mies on poissa, mutta nyt maksun aika on nopeasti lähestymässä. Ennen pitkää monet vaalien peukaloimisen mahdollistaneet alkavat tulla katumapäälle, mikä vain lisää bensaa liekkeihin. Koska nämä neropatit eivät osaa nähdä muutamaa kuukautta pidemmälle, he tuskin löytävät tietään ulos itse rakentamaltaan miinakentältä. Siksi he haluavat, että Washington D.C. on täynnä aseistettuja sotilasjoukkoja. He tietävät tarvitsevansa niitä ennen pitkää.

–

*Edith Wilson (1872-1961) oli Yhdysvaltojen ensimmäinen nainen ja käytännössä maan johtaja sen jälkeen kun hänen aviomiehensä, presidentti Woodrow Wilson sai aivohalvauksen vuonna 1919. Hän toimi portinvartijana, joka päätti mitkä asiat saatettiin hänen aviomiehensä tietoon ja päätettäväksi. (Suom. huom.)

–

Z Man on yhdysvaltalainen blogisti. Hänen bloginsa löytyy täältä.